Meijän perheessä on nämä synttärit järjestelty tällä tavalla äetille heleposti, ko ipanuus piätti syntyä päivän iskän synttäreitten jälkeen ei tarvii kaksia juhlia järkkäillä. Nämä juhlallisuuvet on tuas eessä ensi viikolla, mikä meinoo jonniisortin leivontaruppeemoo äetykälle.
Mutta mitä sitä näen ulukosuomalaenen nuille kiwi-vierailleen sitten tarjoo? Ka siinäpä olikin pulumaa kerrakseen ensalakuun! Kuuntelin paikallisten äitien kommentteja jostain kummallisesta ulukomualaisesta perheestä, jossa lasten synttäreillä tarjottiin vihanneksia ja dippejä… ”Mitkä ihmeen juhlat ne semmoset on? Ne lapsiraukat eivät saaneet mitään herkkuja! Kyllä ovat niuhottajia, ei nyt kukaan mitään porkkanatikkuja tai selleriä synttäreillä syö!” Jaa-a, tuumi savolaenen, ja ruksas terveelliset naposteltavat pois listaltaan…
Ei sillä, oon kyllä sammaa mieltä näiden äitien kanssa että pittäähän nyt lasten saada synttäreillään herkutella, mutta kyllä meillä Suomessa ollessa vihannekset dippien kera myös hävisivät aika sukkelaan! Mutta ei, ei kiwilapset terveellisesti voi synttäreillä syödä – se on tullut kyllä täällä nähtyä useampaankin otteeseen tässä vimosen 10 vuoden aikana :) Karkkiakarkkiasipsejäherkkuja… ja sitten tullee pahoinvoiva lapsi kotiin ja pyytää salamileipää, kun juhlissa tarjolla ei ollut mitään suolaista (paitti niitä sipsejä)! Tämä minua jaksaa ihmetyttää, sillä näin muutamat synttärit järjestäneenä oon huomannut että ne suolaiset herkut häviävät pöydästä ensimmäisenä! Miten paikalliset äidit eivät sitä tiedä, että lapsille mieleisin synttäriherkku saattaakin olla vaikka minipitsat? Sama pättee koulujen ”shared luncheihin”, eli kun lapset vievät kouluun jotain syötävää jaettavaksi koko luokan kanssa. Valtaosa lähettää ipanoidensa mukana leivonnaisia tai keksejä – aina jotain makkeeta (lounaaks?!?! huutaa tuas savolaenen!). Ja arvatkaa vaan mikä hitti näinä päivinä on meikäläisen juusto-pekonimuffinsit. Ei tartte tähteitä kotio ootella, se on varma :)
No mut, asiaan, eli meijän synttäriviikkoon. Laps on aika innoissaan tulevasta synttäristään, onhan kysseessä 13 vee, eli hänestä tulloo teen :) Kyselin sitten että mittees leivottaan? Minkälaenen kakku teinille kelepoo. Ja vastaus oli yllättävä: ”äet, kaverit tykkää sinun korvapuusteista… voiko pullista tehä kakun??” No eihän siinä muuta kun bostonkakkua vässäämään! Ja kun mäni ruisjauhonostot leivän tekkoo varten pieleen (oli vaan hirmu ohutta jauhoa tarjolla), teinpään siinä kaupan päälle piirakoita. Ja kavereilta oli kuulemma tullut kaino pyyntö myös, että josko se sun äiti vois taas tehdä niitä pekonimuffineita, kun ne on niiiiin hyviä… :) Pittää kait niitä väsätä, kun niin nätisti pyytivät!
Katellaanhan minkälaiset pippalot näistä tullee! Täällä on nyt viimeaikoina ollut ihan älyttömästi yökyläsynttäreitä, mutta olin ilikee äiti ja lupasin että nyt saa kyllä yöksi jäädä vaan yksi kaveri. Viimeksi kun oli kolme, koko kylä kyllä ties että meillä oli yökylät menneillään… miten hitossa nuin pienistä immeisistä voipi lähtee NIIN PALJON ÄÄNTÄ!!! :D Jospa näistä pirskeistä seleviäis iliman että tarvii peltoreita kaapista kaivella!
Jari Holopainen
Kiitos antoisasta jutusta. Muistan omasta lapsuudesta vielä hyvin lauantaisen bostonkakun tuoksun. Minua kiinnostaisi tietää, millä nimellä esittelet bostonkakun Uudessa-Seelannissa? Pengoin hieman tietoja ja bostonkakun ohjeen englannin kielellä on voinut laatia ensimmäisen kerran amerikansuomalainen Beatrice Ojakangas vuonna 1928. Mistä kaakun etunimi Boston tulee, se olisi mielenkiintoista tietää?
80-luvulla esitettiin sellaista sarjaa kuin Kovaa peliä Bostonissa. Sarjan alkuperäisnimi oli kuitenkin Spencer: for hired. Erilaisista sanakäänteistä tuli mieleen juuri Bostonkakku, jossa jotkut yhdistävät sen sticky bun`ksi. Jos sticky on tahmea ja bun pulla tai sämpylä, ehkä on parempi pitäytyä sanassa Boston cake.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=50eee1f8-2d6b-490d-8933-5f2afd08995c
Sari
Kiitos kommentista Jari! Itsekin mietiskelin pullataikinaa varkatessani tuon nimen alkuperaa, mutta nayttaa silta etta taman nimen alkupera on kylla kadoksissa :) Ja englanninkielista nimea en kylla ehtinyt viela miettimaan! Taidetaan vaan menna cinnamon buns-nimella taman kakunkin kanssa, niin uskaltavat esiteinit sita edes maistaa!
Brightoneagle
Uskomatonta toi kiiwi vanhempien ruokavalio asenne. Muistan että olet aikaisemminkin maininnut blogissasi että kiiwien normi-diettissä ei juurikaan mitään terveellistä näy, mutta että lasten kutsujen vihannestikut ja dipitkin on pannassa – voishan niitä olla siinä pöydällä herkkujen lisäksi jos joku vaikka ihan vahingossa laittaisi porkkanan palan suuhunsa :)
Herkullisen näköiset pullat ja karjalanpiirakat! Myös meidän lasten kaverit ja mun kaverit (niin Englannissa kuin Japanissakin) rakastavat korvapuusteja!
Sari
Onhan nama aika erikoisia nama paikallisten syomatavat. Toisaalta sitten, jos vaikka joku kutsuu kylaan niin kylla siella on salaatteja ja vihanneksia tarjolla! Itse asiassa ovat huomattavasti kekseliaampia ja syovat salaatteja monipuolisemmin, mita tammoinen pakkasessa kasvanut suomalainen :D Ehka naiden epaterveellisten ruokien kanssa on sitten kuitenkin (toivottavasti) vain kyse lastenjuhlista ja lasten lounaista. Eihan naissa tilanteissa ole juurikaan valia mita ne syo… ;)
Ja korvapuustit on kylla ihan varma hitti kaikkien kansallisuuksien kanssa! :)