1. kävely: kurkistusikkunoita entisyyteen

Scandic Atlas

Ei nimi majapaikan merkitystä vähennä. Onneksi Cumulus ja Scandic ymmärsivät kunnioittaa Atlas-nimen arvokkuutta. Tämä hotelli oli näyttävästi esillä jo Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa Vaimoke vuonna 1936. Filmissä esittäytyvät myös funktionalistinen rautatieasema ja Puijon punatiilinen näkötorni. Matkalla Kuopioon sivuutetaan myös Varkauden tienviitta ja mainitaan Jännevirran silta. Elokuva esitettiin tuoreeltaan alkuperäisessä Scala-teatterissa. Filmi toimi niin ikään mainiona matkailumainoksena Kuopiosta.

 

Atlas-sali sopii hyvin aamiaisen nauttimiseen. Ikkunoista avautuu tyylikäs näkymä yli torin. Egyptiläisyyden teema tuntuu hallitsevan sisätilan pylväistöä. Seinille sijoitetut valokuvat vanhasta ajasta sopivat ongelmattomasti kokonaisuuteen. Tarjolla oleva ruisleipä on maukasta.

 

Kun Atlaksen ulko-ovesta astuu sisään, tuntuu kuin siirtyisi ajattomuuteen. Menneisyys ja nykyisyys ovat sopusointuisesti läsnä. Atlas on oiva hotellivalinta.

Kauppahalli

Ovi muistuttaa sisäänkäyntiä suomalaisuusihanteeseen. Rakennus vaikuttaa kokonaistaideteokselta: siinä kauniiseen arkkitehtuurin muotokieleen yhdistyy maalaustaiteellisia elementtejä. Pariovien lepakot tuovat mieleen ajatuksen kauhuromantiikasta. Lumpeet kuiskivat kesästä ja Kallavedestä. Suomen leijona (tai vaakuna) lisää entisestään vaikutelmaa kansallisen ihanteellisuuden korostamisesta. Ajatuksiin kohoaa yhtäläisyys elokuvan Helmikuun manifesti (1939) kanssa.

 

Kauppahallissa on Rosebud-kirjakauppa. Ratkaisu on ollut kaikin puolin onnistunut. Nykyisenä teknoutopiaa palvovana aikakautena kirjallinen ruusunnuppu on totta tosiaankin tarpeen. Se kertoo sivistyksestä. Siinä liikkeessä vierailen mielelläni.

Sankaripuisto

Ajurinkadulta lähtevät jyrkät ja jylhät kiviportaat. Sankaripuisto on kaunis ja arvokas paikka. Minua kosketti äitiä ja poikaa esittävä veistos. Paljonpuhuvan patsaan vieressä on koruton metalliristi. Se pysähdytti. Yhteisvaikutelma oli mykistävä. Sanat tuntuivat tarpeettomilta. Kurkkua kuristi. Menneitä sukupolvia olisi ymmärrettävä kunnioittaa.

 

Taide synnytti väkevän olemassaoloelämyksen.

Kommentit

  • Irma Turunen

    Kuvat herättivät muistoja rakkaasta kotikaupungista. Vierailen siellä joka vuosi. Tutut alkavat käydä vähiin, senverran on ikää mittarissa.

  • Matti Itkonen

    Hyvä Irma Turunen, kiitän ystävällisestä kommentistanne. Toivotan oivallista olemista.

    Matti Itkonen

  • Arja Hakala

    Vanhoissa valokuvissa on sanomaa, puhuttelevat.

    Jos näkijä ei ymmärrä symbolikkaa, niin silloin ne ovien kuvat, patsaat yms. ovat vain ovia ja kiviä.

    Lainaan tähän Lari Vesanderin Runoja ja aforismeja ”Leppäkerttu viljapellossa” teoksesta ”Vanhemmiten ihmisestä tulee
    joko käpy tai kivi.”
    ”Parempi se on, jos kävyksi muuttuu.”
    ”Niistä kasvaa aina jotain uutta.”

Kommentointi on suljettu.