Sivistyksen nykyaika

Aika ja sivistys liittyvät yhteen. Viljeltyneisyyden alku on entisyydessä: syvällä olemismaaperässä. Kultivoituneisuus sisältää näkymän nykyisyydestä taaksepäin menneisyyteen ja eteenpäin tulevaisuuteen. Nykyhetken sivistyshavainto on siis aina moniajallinen. Muuten on kyse sivistymättömyyshavainnosta.

 

Kolme pääministeriä, kaksi sivistyksen nykyaikaa. Asetelma voi olla kohtalokas. On olemassa myös oikeita ja itse keksittyjä ongelmia. Yleensä tietoisen pelottelun ja teko-ongelman aiheena on raha. Tai sen vähyys. Tämä on varma merkki siitä, että todelliset vaikeudet puuttuvat. Siksi luodaan olemassaoloon sijaispulma. Se on sekä surullista että vaarallista.

 

Juha Sipilän johtama hallitus teki monitasoisesti korjaamatonta vahinkoa. Samanlaiseen lopputulokseen näyttää pyrkivän nykyhallistuskin. Pääministeri Petteri Orpo ei sitä vain näe tai ainakaan myönnä. Tilanne johtaa polarisoitumiseen, kahtia jakautuneeseen kansaan. Synnytetään epäsivistyksen nykyaika.

 

Hylättiin menneisyyden koulu. Tulevaisuuden koulua tavoiteltiin. Saatiin aikaan pinnallisuutta ja historiattomuutta. Ilmiölähtöisyys, digitalisoituminen, luokattomuus, käänteinen oppiminen – ”flipaten flopattiin”, voisi asiantilan kiteyttää. Jätettiin junamatkailu, kun löydettiin VR-lasit. Kirjattomuuden ajasta unelmoitiin. Vähä-älylaitteita palvottiin. Alettiin nähdä päiväunia englanniksi.

 

Kun koronavirus saapui, kansakunta kohtasi todellisen ongelman. Alfa-variantti oli tappava. Ei ollut hoitoa. Puuttuivat tieto ja rokote. Nuorten naisten hallitus selvisi vaativasta työstään hämmästyttävän hyvin. Jälkiviisaat arvostelijat ovat mestareita unohtamaan. Nykyinen hallitus ei olisi tehtävästä suoriutunut.

 

Venäjän hyökkäsi Ukrainaan. Pääministeri Sanna Marin johdatti Suomen Natoon (North Atlantic Treaty Organization, suomeksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto). Presidentti Sauli Niinistö teki asian toteutumisessa myös oman osansa. Tärkein toimija oli kuitenkin silloinen pääministeri Marin. Hänen kansainvälinen arvostuksensa on edelleen suurta. Se tosio lukuisien kadehtijoidenkin on vain hyväksyttävä.

 

Tämä verkkoteksti on viitoittanut tietä tulevalle sivistysanalyysille. Se on oleva sangen pitkän tutkijanurani pääteos, Magnum opus. Ajatusten ja aineiston koonti on jo alkanut. Kirjoitustyön aika on keväällä.

 

Elämyksekästä syksyä itse kullekin mahdollisista lukijoista.

 

Matti Itkonen