Älytön ajanjakso

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt älytöntä elämänmenoa, kun ihmisillä on kiire kaikkialle, siivoamaankaan ei joudeta. Pitää ehtiä harrastamaan vaikka mitä. Sitten pitää olla kaikenmaailman nopeimmat yhteydet ympäri maailman, eikä ehditä käsin kirjoittamaan kirjeitä saati kortteja. Autojen pitää olla viimeisen päälle, jopa itseohjautuvia, kuten muuan insinööri takavuosina. Kaiken vain pitäisi pelata kotonakin ilman, että liikahdetaan sohvalta minnekään: saunan pitäisi lämmetä, valojen himmetä, telkkarin kanavien vaihtua ja mitähän vielä.

Sitten tänäpäivänä jysähti, mikä yksi yhteinen tekijä näihin kaikkiin liittyy: TEKOÄLY!

Sen vuoksi tekoälyä tarvitaan, kun ihminen on itse pussittanut aivoistaan sen vähäisen älymäärän, mikä sinne on kertynyt, ettei kyetä enää edes ajattelemaan, vaan JOKU MUU tekee sen puolestaan.

Se selvisikin kertaheitolla. Eikä tarvitse enää sen enempää kenenkään miettiä, mitä sitten päänupillaan tekee. Siellähän ovat ne perinteiset aivot, joita käytetään kaikkiin alussamainittuihin asioihin, jos osataan.

Sitten kun on rahaa ja halutaan päästä helpolla, heitetään aivot narikkaan ja SYNTYY KAAOS eli juuri sellainen tilanne, mihin tuollaista tekoälyä tarvitaan korvaamaan luonnollinen ajattelu ja oman käyttäytymisen ohjaaminen.

Eiköhän laiteta jo jarrua, kuten tämänpäiväisessä HS:ssä mainitsi israelilainen Moshe Givoni – kansainvälisesti arvostettu Tel-Avivin yliopiston liikennetutkimusyksikön johtaja ja professori, joka on kevään ajan vierailulla Aalto-yliopistossa.

Tiivistyksenä älyliikenteestä hän mainitsee mm. että “älyliikenne on ihmiskunnan tulevaisuuden haave, mutta se on vain yksi vaihtoehto sadoista. Mielestäni emme ole menossa sitä kohti”.

Voiko tuon selkeämmin sanoa tästä tämänajan vouhotuksista ja kaikenmaailman apuvälineitten kehittämisestä, joissa olisi juuri tuo tekoäly, siis rajallisena sama, joka on ihmisen aivoissa.

Ennenkuin ihminen rappeuttaa itsensä mitääntekemättömäksi ja osaamattomaksi, niin parasta on ottaa lusikka kauniisti käteensä ja alkaa tekemään käsillään ja fyysisillä voimavaroillaan päässänsä olevien aivojen avustamana erilaisia yksinkertaisia tehtäviä niin kotona kuin koulussa ja työpaikoillaan. Kaikkeen ei tarvita robotteja eikä tekoälyä.

Mietitäänpä sitä, mitä edesmenneet sukupolvet rakentaessaan tätä maapalloa joutuivat miettimään ja saivat jo silloin tehdyksi niin valmiin ratkaisun ja pelkästään aivoillaan ja käsillään, että voi vain ihmetellä. Nerokkaita ratkaisuja talojen teossa ilman homeongelmia, luontainen tuuletus ilman apuvälineitä ja kaikenmaailman laitteita.

Jos sairaaloissa tarvitaan tehokkaita tutkimus- ja hoitokoneita, – laitteita ja välineitä, se on kokonaan toinen asia kuin terveitten ja omilla jaloillaan kulkevien kohdalla.

Tekoälyn pitää olla apuväline, eikä aivojen korvike. Lakkikauppakaan ei kukoista, jos päästä otetaan aivot pois. Pääkallohan kutistuu olemattomaksi ja melkein yhdenkoon lippiksillä pärjätään.

Normaalistihan ihminen käyttää aivoistaan vain muutaman prosentin rutiinitehtävissä. Entäpä, jos niitä levossaolevia aivosoluja valjastetaankin jokapäiväiseen käyttöön vaikka yksi tai kaksi päivässä, niin sekin helpottaa elämistä ja ongelmien ratkaisua merkittävästi. Ja siitä huolimatta käyttämättömiä aivosoluja jää yli 90 % vietäväksi hautuumaille, sitten aikanaan.

Jätä kommentti

*