Ennustus vai horoskooppi, kumpi on varmempi?

Kumpaanhan ennemmin uskon, horoskooppiin vai ennusteisiin? Vai ovatko sama asia?

Horoskooppihan on aika pitkälle mielikuvituksen tuotetta, kun syntymä määrittelee, mihin kategoriaan ihminen kuuluu. Onko Vesimies vai kauris vai … ja minkälainen ihminen on. Lehdet ovat täynnä vaikka minkälaisia ajatuksia. Suurin osa tietenkin vain viihdettä, vaikka joku astrologiksi itseänsä nimittävä entinen huippu-urheilija kokee tekevänsä tiedettä. No, rahastahan sitä kirjoittaa vaikka mitä ja kuuluisuus tuo bonukset tilinauhaan. Viihdettä, todella kevyttä, mutta jokainen, joka uutta lehteä odottaa, lukee ensimmäiseksi horoskooppinsa aivan kuin siellä olisi jotain todella merkittävää. Enemmän Aku Ankan tekstityksissä on opiksi otettavaa kuin jonninjoutavissa horoskoopeissa.

Enemmän ihmisen perusluonteeseen vaikuttaa asuinympäristö, joka on muokannut niin luonnetta kuin käytöstäkin. Ei siihen taivaan merkit vaikuta millään tavalla. Näin väitän. Tosin pitkän listan kun asioita laittaa peräkkäin, niin jokuhan niistä voi sattua kohdalle … tai sitten ei.

Onhan sitten takavuosikymmenten tunnettuja ennustajia, kuten Aino Kassinen, jolla todella oli taito jostain kaivaa esille yllättäviä totuuksia. Muistuu mieleen tapaus Helsingin suunnalta. Kolme nuorta naista oli menossa Ainon vastaanotolle. Matkalla päättivät olla maksamatta mitään, se kun oli vapaaehtoista.
Perillepäästyään joutuivat kovasti odottamaan ennustajaa. Kuulivat ”kohtalonsa” ja kun joku kokeili maksua sopimuksesta huolimatta, niin Aino siihen sanoi: ”Miksi, kun matkallahan olitte sopineet olla maksamatta!”
Arvata saattaa, mitä naisten mielessä liikkui sen jälkeen. Kenties ottivat ainakin tosissaan saadut neuvot ja jokaisen kohdalla kävi juuri niin kuin ennuste kuului.

Ennustajia on käytetty rikosten selvittämisessäkin, mutta aika heikoin tuloksin. Enneunia monet näkevät ja ne joskus käyvät toteen, mutta mistä unetkin syntyvät, niin siihenhän ei ole olemassa yhtään oikeaa vastausta.

Sääennusteet ovat sitten toinen juttu, kun on selkeät laitteet nähdä ilmavirtaukset ja sen myötä sateet, tuulet, myrskyt, poutapäivät. Nämäkään eivät kovin pitkän ajan ennusteessa ole luotettavia.
Luonto elää omaa rytmiään.

Eihän tällaista talvea, mitä nyt elämme ole kukaan pystynyt ennustamaan, vaikka olisi kuin pelit sun vehkeet. Saati sitten tulevan kesän säitä. Se, mitä on ollut, on mennyttä, vaikka kuinka katsottaisiin viime vuosien ja vuosikymmenten tilastoja. Niistä ei ole minkäänlaista apua. Miksi? Tässä miun ajatukseni:

Kun koko ajan väestömäärä lisääntyy, elämisen tavat muuttuvat, roskaaminen lisääntyy, ilman saastuminen samoin ja jos vaikka mitä, niin ei kukaan pysty ennustamaan niin tarkasti tulevaa kesää, että voi rintarottingilla sanoa: Minähän sanoin jo silloin!

Jälkiviisaita on valtavasti ja sen mukaan moni on tiennyt säät, muttei ole viitsinyt kertoa, kun ei kukaan olisi uskonut. Pelkäsi kuitenkin, että jos menee pahasti pieleen, niin joutuu naurun ja pilkan kohteeksi. Siitähän tuossakin tilanteessa on enimmillään kyse.

Ei vaan voida tietää. Parempi elää ja nähdä, millainen kesä 2018 on. Sen jälkeen tilastot saavat täydennystä, muttei muuta. Taas sitten kun ennustellaan syksyn ja talven säätä, aivan yhtä varmaa kuin astrologin horoskoopin ennusteet.

Heitänpä tähän loppuun kuitenkin oman ennusteeni tulevalle kesälle ja otan sen riskin, että nauru raikuu kaikkialla:

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kesä saapuu aikanaan. Ensin voi sataa, mutta sateen jälkeen tulee aina pouta, jota kestää seuraavaan sateeseen saakka. Omenista ja viljasta saadaan hyvä sato, jollei mikään pilaa sitä. Mikäli vesistöjen pinta vihertää, siinä saattaa olla viherlevää tai sitten jotain muuta, kenties siitepölyä.

Mikäli kissa ei mene ulos, niin ulkona saattaa sataa. Järvien vedet lämpiävät, ovat selvästi lämpöisempiä kuin talvella. Kesää kestää aina syksyyn saakka ja milloin syksy sitten päättyy: Syksy päättyy aina silloin, kun päivät kylmenevät ja maahan sataa reilusti lunta. Siitä alkaa talvi, joka taas päättyy kevääseen, jolloin lumet sulavat. Pälviin nousee kevätesikkoja tai krookuksia ja siitä alkaa sitten kevät.

Tulikohan riittävän selvästi kirjoitettua, jotta jokainen tuon ymmärtää. Milloin sitten, saattaa joku kysyä? Silloin, kun sen havaitsee, oli päivä sitten mikä tahansa. Suomessa on aina kuitenkin neljä vuodenaikaa, eikä se tule muuttumaan tällä kohtaa pallonpuoliskoa. Siitä annan sanani, jos se nyt sitten ketään vakuuttaa.

Loppuun vanha toteamus Kari Suomalaisen piirroksesta aikanaan.

Kansanviisaus toteaa: Mitä Mariana (Marianpäivänä) katolla sitä Vappuna vaossa. Kun katonpaikkaaja Kutiainen oli Mariana katolla, niin vappuna hän löytyi vaosta jonkin verran laitamyötäisessä.

Toivotaan, ettei kenellekään satu yhtä huonoa kohtaloa, sillä tuolla vaossa saattaa olla vettä ja saattaa vaikka kastua.

Hyvää talvenjatkoa toivottelen. Ai niin, yksi ennuste:

Pena ja Jaakko tapasivat ja Pena nopeampana kysyi: – Joko out iänestännä? Siihen Jaakko: – Oun, iänestin ykköstä. – Mutta eihän siellä ou kettään ykköstä, voan numerot alakavat kakkosesta. – Ee sillä mittee väliä, voettajjaa el ykköstä minä aena tuppaan iänestämmään. Niin se voan aena on käänyt, että joku voettaa.

Sen pituinen se!

Jätä kommentti

*