Härveleitä riesaksi asti?

Ihminen on hyvä keksimään vaikka mitä, ettei vaan tarvitsisi aivojaan rasittaa, niitä, jotka jokaisella on, tai pitäisi olla, tukan tai päänahan alla ja joita on yleisimmin totuttu käyttämään ajatteluun, päättelyyn, muistiinkirjaamiseen ja kuka mitenkin.

Mihin tällainen helpolla pääseminen sitten johtaa? Aivojen surkastumiseen ensisijaisesti, paitsi sen verran, että muistaa painaa tietystä napista jos jotain haluaa tapahtuvaksi.

Nämä aktiivisuusrannekkeet ovat yksi pahimmasta päästä olevia turhakkeita.
Etteikö ihminen itse tiedä, onko liikkunut vaiko ei, onko syönyt, onko kuluttanut? Onko muistanut nostaa ensin toista ja sitten toista jalkaa halutessaan kävellen tai juosten edetä paikasta toiseen?
Todella naurettavaa. Jo kivikaudella ihmiset tiesivät nuo asiat ja nyt muka ollaan olevinaan viisaampia ja nyt ei tiedetä, ennenkuin joku kone kailottaa: ”Ala männä siitä, ei tänne ole tultu laiskottelemaan! Olet liian vähän liikkunut!”

Vaikkei ihminen lihaksistoaan rapauta, niin aivot siinä leikissä surkastuvat, mutta onpahan pää keveämpi eikä tuskin niin isoa päähinettäkään tarvitse.

Toinen on robotti, joka siivoaa, tiskaa, imuroi, vastaa jonkinlaisella äänellä jotain itsestäänselvyyksiä. Ihminen tarvitsee ihmistä keskusteluun, lihaksiaan työntekoon. Ei robotti ole kuin keskentekoinen lelu ja ihmisen itsensä keksimä, jotta voi sillä aikaa shoppailla tai pitää hauskaa, kun imuri tekee ”hikihatussa” ihmisen itsensä hyödyksi olevat työt.

Kun koneet korvaavat tekemiset, sitten pitää erikseen olla personal trainer ja kuntosalit ja jos jonkinlaiset härpäkkeet, kun on lopetettu fyysinen työnteko kokonaan. Johtuukohan sitten siitä, että kun ei osata edes housujaan paikata ja kuljetaan risoissa farkuissa kaikkialla? Ehkä on, ehkä ei.

Autoja ei pystytä korjaamaan meisseleillä, kun on kojeet niitäkin tuuraamaan. Autoilu on pahimmasta päästä olevaa bisnestä, kun nyrkkipajat häviävät, eikä potkulla korjata enää mitään.

Sähkö on tuotu kaikkialle, sähköllä toimivat laitteet ovat todella haavoittuvia, kuten on viime aikoina nähty. Mökit ovat pimeinä, lämpö ei kulje, eikä vesi. Ruoka mätänee jääkaappiin, kun ei ole kylmää kellaria. Uusavuttomat kansalaiset ovat hätää kärsimässä, kun kauko-ohjatut laitteet eivät pelitäkään.

Ja jos vaikka Suomen kaikki talot lämmitettäisiin puilla, jota on omasta takaa kaikille aivan riittämiin, ei kasvihuoneilmiö, ilmansaastuminen kiihdy niistä. Kun kuivaa puuta polttaa uunissa, takassa tai hellassa, ei siitä kerry sellaista saasteilmiötä, että maailman kirjat olisivat sekaisin.

En sitä väitä, ettäkö kaikki olisi turhaa. Sen vaan halusin sanoa, että Suomi elää metsästä ja metsästä riittää jokaiselle polttopuunsa kaiken muun lisäksi.

Sehän se miuta ihmetyttää, kun kaikki muuttuu sähköiseksi. Mitäpä ei olisi jo nyt sähköisenä? Kuitenkin sähköntuotanto on rajallista, ei sen tuottaminen ole halpaa. Kuten on nähty, luonnonvoimat saavat maailman kirjat sekaisin, oli sitten kuinka valveutunut tai älykäs järjestelmä. Ydinvoimaloita on pakko lisätä, kun autojen sähköistyminen todenteolla käynnistyy, ellei ihminen tule järkiinsä ennen sitä. Ja kun kaikki korpitaipaleet pitää valaista, jotta valoilla varustetuilla autoilla näkisi kulkea. Tämä jos mikä on täysin turhaa sähköntuhlausta.

Talouksia on turha syyttää liiasta sähkönkulutuksesta. Tiet pimeiksi ja taskulamput kouraan kävelijöille. Niillä on nähty ennenkin ja heijastimet roikkumaan, niin autoistakin näkee kulkijat. Heijastin on suomalainen keksintö, joka säästää ihmishenkiä ja sähkönkulutusta. Kaikille teille ei tarvita massiivisia valaistuksia. Niillä näkee, on nähnyt jo vuosisadan ajan.

Puhdasta kai se sähkö on, kun ei se ilmaa likaa, mutta liian paljon luotetaan sen varaan. Junat lakkaavat kulkemasta, samoin posti, tietoliikenne on jumissa, härpäkkeitä ei saa ladatuiksi.

On edelleen olemassa paperia ja kyniä. Jospa ihmiset tajuaisivat käsillä tekemisen työn merkityksen. Niin, käsillähän näitä härpäkkeitäkin näpytellään. Tähän on tultu.

Liiaksi on joka tapauksessa härpäkkeitä. Keittiöt pursuvat, seinällä roikkuu jos vaikka mitä ja siitä huolimatta käsinvatkatut kakkutaikinat maistuvat aivan yhtä hyville.

Nyt joku arvelee, että mie se vasta takapajulasta olen kotoisin ja että mikä miuta nyppii. Oikeammin olen huolissani siitä, että ihminen tuhoaa itsensä unohtamalla käyttää aivojaan, käsiään ja jalkojaan aivan omatoimisesti ilman mitään laitteita. Apuahan niistä laitteista on, mutta haavoittuvaisia todenteolla. Jos et saa jotain kojetta ladatuksi tai siihen lisää virtaa, niin tekemättä jää monella. Liian monella.

Tietenkin on elettävä ajanvirrassa, en sitäkään väitä, mutta liika on liikaa.

Onpa mielenkiintoista nähdä 50 vuotta eteenpäin, miksi tämä maailma muuttuu. Ken elää, se näkee. Paluu juurille on jokatapauksessa tosiasia ennemmin tai myöhemmin. Se on karu totuus, joten siihen on syytä alkaa varautumaan jo nyt heti.

Jos joku näkee painajaisia tämän kirjoitukseni johdosta, niin soittakoon miulle. Numero on salainen, pääasia, että jonnekin soittaa ja itse nukkuu hyvin. :) Karjalaispoika taas tyhjensi kiuluaan, kun meinasi läikkyä yli, ei tässä muusta ollutkaan kyse. Vai onko?

Jätä kommentti

*