Humalahakuisuutta on kaikki – vähäinenkin

Tämänpäiväisessä uutisoinnissa tuotiin esille se, että humalahakuinen juominen on vähentynyt. Siinä ei kuitenkaan kerrottu, että oluen ja muitten alkoholijuomien käyttö on lisääntynyt.

Ei sillä ole mitään merkitystä, millaista olotilaa tavoitellaan. Joi paljon tai vain yhden, samasta asiasta on kyse: saada mielihyvää alkoholinvaikutuksesta. On jo muodostunut yleinen käsitys, että jos vähän ottaa, niin se ei merkitse riippuvuutta. Tottahan se merkitsee. Se on vain itsepetosta.

Suuri osa ei voi pitää hauskaa aivan selvinpäin, mutta kun saa edes yhden viinilasillisen tai olutta, niin heti on paljon hauskempaa. Tuo on aivan sama. Miksei voi pitää selvinpäin hauskaa? No, silloin on vastuussa sanomisistaan ja tekemisistään, mutta jos on ottanut vaikka yhden vaivaisen oluen, niin sitä silloin muka vapautuu vastuusta ja voi laittaa sen oluennauttimisen syyksi.

Tuotahan voi testata, onko humalatilasta kyse: Ottaa oluen, ajaa poliisiasemalle puhallustestiin. Jos viisari värähtää tai lukemat iskevät silmille, niin kyse on humalatilasta. Ei siitä selviä sillä, että selittää ottaneensa vain yhden oluen.

Tarkoitushakuinen humalatila on jo yhden jälkeen, eikä koko illan juomisen jälkeen. Aivan sama lopputulos.

Ihminen pettää itseään uskottelemalla, ”ettei tämä ole tapa, mutta aina saunan jälkeen tekee mieli kylmää olutta”.
Hahhah. Siis ei ole tapa, mutta kuitenkin pitää ottaa!

Joku hiillostuu jo yhden margaritan tai viinin nauttimisesta, selvin päin aivan hauska ja mielenkiintoinen keskustelija. Alkoholi saa persoonan muuttumaan, vaikka vain vähäinen määrä. Jokainen on erilainen.

Terassit täyttyvät lämmöstä ja auringosta. Eikä kuulemma kellään ole oluennauttiminen tarkoitushakuista, kunhan vain istutaan pitämään hauskaa. Miksei sinne voi kahvia tai alkoholittomia piristeitä mennä nauttimaan? Yleisin vastaus on: ”Eipä tietenkään! Eihän siinä ole mitään hauskaa”. Siinäpä se. Siis se seurustelu ja keskustelu ei olekaan pääasia, vaan se alkoholipitoisen juoman nauttiminen ja siitä johtuva alkoholin aikaansaava vapautunut olotila, siis lievä humalatila. Sehän sitä tarkoituksellista humalahakuisuutta juuri on.

Opetelkaa elämään selvinpäin ja pitämään hauskaa selvinpäin. Ei sen pitäisi olla vaikeaa. Elämä on liian lyhyt matka elettäväksi olutpurkki tai -tuoppi kourassa suuren osan aikaa. Ilman sitä on mahdollisuus aina lähteä minne tahansa omalla kulkuneuvolla, vaihtaa maisemaa ja humaltua luonnosta. Se on paljon terveellisempi vaihtoehto.

Sitä suosittelen, taloudellisessakin mielessä!