Iloa vai vahinkoa raketeilla?

Kohta paukkuvat muutkin kuin pakkanen. Rakettien valtava myyntibisnes on pyörähtänyt käyntiin. Kiinassa valitellaan työtekijäpulaa! Miljardi ihmistä, eikä sieltä tunnu löytyvätn rakettien tekoon riittävästi väkeä. Kiina taitaa olla kehitysmaa … niiltä osin.

Lainlaatijat ovat miettimässä, kieltääkö kokonaan yksityisten ampumat raketit. Mitä sillä voitettaisiin tai hävittäisiin?

Jonkun mielestä ilo syntyy raketin paukkeesta, toinen tuijottaa taivaalle syntyviä kuvioita ja ihastuksissaan hihkuu ja taputtaa. Julkisia ampumisia tehdään rakennusten katoilta ammattilaisten etukäteen suunnitellulta pohjalta.

Onhan niitä ammuttu ja katsottu ja ammuttu ja sitten lukittu korvat paukkeelta. Nuoriso on innostunut papatteihin ja muihin kovaäänisiin asumusten lähellä tai posauteltu postilaatikoita kappaleiksi. Rikollista toimintaa. Liekö vastaavat tilanteet juuri niitä, joita lainlaatija haluaa estää.

Toisekseen kaikki ne henkilövahingot, kun raketit ovat losahtaneet kädessä tai suuntautuneet vahingossa toisiaan päin. Ei nekään tilanteet mene olankohautuksella, vaan yhteiskunnalle niistäkin kertyy laskua sairaalakäynneistä alkaen. Taitaa olla jopa ihmishenkien menetyksiä ilotulitteitten ampumisista.

Eniten pauketta säikkyvät kotieläimet, iäkkäät ihmiset ja kuka tahansa, joka on liian lähellä ampumisia. Kyllähän niissäkin tilanteissa desibelit nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Kyseessä on aina räjähdysaine, mikä on eläville ja palaville kohteille vaarallinen.

Entä sitten se jälkihoito? Talojen pihoilta ja jos vaikka mistä ammutut kepilliset raketit putoavat jonnekin. Niitä kun ammutaan pienelläkin alueella satoja, jos ei jopa tuhansia, niin siellä ne jätteet sitten odottavat turhaan kerääjiä. Kun on poissa silmistä, ei ole enää mitään huolta ammutun tulitteen jätteestä. “Se lensi jonnekin”, sanotaan vaan. Kaikki ei suinkaan ole maatuvaa ja räjähteen aiheuttama saaste ei sekään yhtään puhdista hengitettävää ilmaa, vaan päinvastoin saastuttaa sitä lisää.

Hengitysallergikot kärsivät eniten savusta ja muusta kärystä. Muuan vuonna sattui olemaan matalapainetta. Keskustassa ammutut ja yrittäjien lahjoittamat raketit ampumisen jälkeen aiheuttivat niin sankan savupilven jopa pienen Kaavin kirkonkylän ylle, ettei läpi nähnyt. Ei se voi olla oikein ketään kohtaan.

Kohta taas on sama tilanne. Sääennusteet tosin lupaavat kiristyvää pakkasta, mutta tuulista säätä. Mihin sitten lentävät nuo raketit ja mihin häipyy savu?

Tekijöille ja myyjillehän raketeista on suurin ilo: palkka ja myyntivoitto. Onko tuo kaikki sen arvoista?
Jonkun mielestä tuo on hienoa. Niin, ehkäpä omasta mielestänikin, kun jätän tänä vuonna ostamatta ja iloitsen toisten rahojen lentämistä taivaan tuuliin.

Jos sitten vielä malttaisivat olla aiheuttamatta vahinkoa ympäristölle ja yksityisomaisuudelle, eikä kenenkään tarvitsisi vuottaan lopettaa ja uutta aloittaa silmälasaretissa, silloin asia kaikkineen on paremmin hyväksyttävisssä. Onhan se koreata kaikkineen ne kuviot taivaalla ja tähtien välkkeet keinotekoisestikin. Jospa vielä revontulet pakkasillassa heittävät oman värikirjonsa, niin olisi täydellisempi ilta.

Toiveissa on hyvä elää! Toivotan kaikkineen turvallista ampumista ja nautinnollista vuodenvaihdetta!
Olkaahan varovaisia! Kerätkää omat ampumisjätteenne pois, niin niiltäkin osin ilotulitteitten ampuminen on kannatettavaa.

Jätä kommentti

*