Juhannusyönä

Lähteeseen katson ja kuvasi nään
juhannusyönä, tää kaikki on taikaa.
Taioista monet sekoittaa pään,
juhannusyönä, on valoisaa aikaa.

Kultani kuvan mä siellä näin
juhannusyönä, kun päässäni takoi.
Nuorena silloin niin elämää päin,
juhannusyönäkin onnea jakoi.

Juhannusta juhlimaan
käydään käsikkäin.
Joskus hiljaa istutaan
ja ollaan lähekkäin.
Kokko palaa, roihuaa
yössä nuorten lempi.
Toisille se kukoisti.
Ilman jäi, ken empi.

Vuosien jälkeen kuvasi nään
juhannusyönä, kun lähteelle kuljen.
Elämä kultaa myös muistoni tään:
jUhannusyönä sun syliini suljen.

Taikoihin luotan ja lähteeseen myös
juhannusyönä, vaikk’ pois on se varmaan.
Aarteeni kallis, oot syömmessäin ain’
juhannusyönä, näät partani harmaan.

Juhannusta juhlimaan
käydään käsikkäin.
Hetki hiljaa istutaan
ja ollaan lähekkäin.
Kokko palaa, roihuaa
muistojemme palo.
Silloin meidät valaisee
sielun kirkas valo.

OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JUHANNUSTA!