Kävi kuin talvisodassa!

Bratislavassa pelattiin ikimuistoiset kisat! Suomen joukkue oltiin niin monta eri kertaa tuomittu häviämään kaikki ottelunsa, kun “ei saatu maineikkaita NHL-pelaajia mukaan”, vaan joukkueen täyttivät kansallisen tason pelailijat. Näin joukkuetta arvioitiin ennakkoon, joku pahanilkinen väitti vielä, että “kannattaako tuollaista joukkuetta edes lähettää koko kisoihin, naurunalaiseksi menee ja kaikki pääsevät nauramaan Suomen joukkueelle!”

Vaan kuinkas kävikään?!

Sen jokainen saa lukea lehdistä ympäri maailman eri kielillä. Voittajajoukkue on Suomi – huippuja omassa lajissaan, sillä parhaat pelaajathan kisoihin aina lähetetään.

Tappion kärsineet selittelevät nyt sitä, “ettei heille sattunut paras päivänsä!” Millainen se on ja millä se mitataan. Täysin turhaa ajanhukkaa!

Ei yksikään joukkue lähde sinne vain pelailemaan ja selittelemään, ettei sattunut paras päivänsä. Joukkueitten suoritukset olivat juuri niitä, joita nähtiin. Jokainen teki parhaansa ja vähän ylikin.

Veli-venäläisille näytti ja näyttää ottavan eniten pannuun, kun menivät häviämään pienelle ja mitättömälle Suomelle, kun heillä oli vain parempaa tuuria!

Höpöhöpö, ei nuo tulokset ole koskaan tuurista kiinni, vaan voitontahdosta, joukkuesuorituksesta. Ei niihin tähtiä tarvita.

Aikanaan talvisodassa asetelmat olivat idän suuntaan aivan samanlaiset, mutta miten kävikään!?

Jokainen ottelu ja jokainen kilpailu vasta päättyessään kertoo sen, miten kävi. Koskaan ei ole ennakkopuheilla eikä asenteilla voitettu yhtään kilpailua eikä peliä. Vasta sen jälkeen nähdään, ei ennen!

Alusta saakka olin luottavainen Suomen mahdollisuuksiin, sillä ottelut olivat edessäpäin, yhtään sekuntia ei oltu pelattu näillä koostumuksilla. Ottelut on pelattava ensin.

Sitähän se Kimi Räikkönenkin on aina sanonut toimittajille, kun häneltä on kysytty mahdollisuuksia ennen kisaa. “En mä tiedä, sitten nähdään. Katsotaan kisan jälkeen!”

Suomi on tänä vuonna menestynyt jääkiekko-rintamalla juniorisarjoissa, naisten ja miesten kisoissa, joten ei mikään ole sattumaa. Kaikki on mennyt käsikirjoitusten mukaan juuri niin kuin on tarkoitettukin. Pelit on vain pelattava ja vasta sitten tiedetään, mikä on tulos!

Hävinneet selittelevät ja vähättelevät voittajan saavutuksia aina. Sehän on jo niin vanha juttu, ettei voi muuta kuin nauraa.
Reilua henkeä osoittivat vastustajat jälkikäteen, kun Suomen peli pysyi koossa viimeiseen tappiin saakka. “Suomi oli paras ja paras joukkue ansaitsee mestaruutensa!”

Niin se vain on ja sillä hyvä!

Mitä seuraavissa kisoissa? Nekin on ensin pelattava ja vasta sitten tiedetään, ei ennen.

Jos joukkue ei ollut parhaimmillaan pääkisassa eli jääkiekon Maailmanmestaruus-turnauksessa, niin sellaiset joukkueet eivät ansaitse minkäänlaista kannustusta eikä tukea. Kyllä kisoihin pitää lähteä aina parhaalla asenteella! Jokaisen, mikään muu ei ole mahdollista.

Näkihän sen ennakkokirjoittelusta, kuinka kaikki media uhosi ja levitteli juttuja NHL-tähtiä pursuvista joukkueistaan ja menestysmahdollisuuksistaan.
Se ei ratkaissut käytyä turnausta, ennakkokirjoittelu ja paisuttelu. Piti pelata matsit ja sen perusteella vasta nähtiin jokaisen joukkueen taso!

Voittajaksi selviytyi pieni ja sisukas Suomi, muut jäivät nielemään tappion katkeraa kalkkia. Ehkä hekin jotain saivat opiksiotettavaa seuraaviin turnauksiin.

Jätä kommentti

*