Kevennettyä vaihteeksi

Maanviljelijä Ierikka kantoi kaupasta Jaskan mielestä hirvittävän isoa WC-paperipakettia. Ensihämmästykseltään sai lopulta kysyttyä:
” Onko teillä jotkut sukujuhlat tulossa, kun noen valtavasti pittää kerralla ostoo?”

Ierikka arvasi kysymyksen ja heitti takaisin ihan kuolemanvakavana: ”Ei, mutta kun ne Helsingin ja Brysselin herrat halluuvat kuitteja kaekesta, niin arvelin toellakkii laettoo kaekesta jäljennökset. Ei ne muuten usko!”

Meni tovi, ennenkuin Jaska tajusi, mutta sitten ei naurusta meinannut tulla loppua.

……

Toinen samaan ruskeaan väriin vivahtava juttu tosielämästä.

Kyseinen Ierikka oli saanut postissa lähetyksen, missä pyydettiin syöpätutkimuksen seurantaan ulostusnäytteitä. Mukana oli pari jäätelötikun kaltaista ja muovipussi palautuskuorineen sekä ohjeet, miten toimia.

Aikansa mietti, että missä vaiheessa sitä tikulla sorkkisi ja jos on löysällä, niin roiskuuko käsille.
Lopputuloksena oli, että tempaisi vessapaperia pitkän siivun, laski sen pönttöön tarpeilleen ruvetessaan ja arveli:
”Taejjan laettoo paketissa, niin suavat tutkia kaeken kerralla, ettei yhtenään tarvihe kysellä ja että on, mittee tutkia!”

———-

Sattui aikanaan Lappeenrannassa.

Joillakin ajatus kulkee nopeammin kuin teot, jollakin päinvastoin. No, Pena oli sellainen, jolta aina syntyi vaikka mitä ja kaveriporukassa hänet leimasivatkin hulluksi.
Pena ei siitä alkuun välittänyt ollenkaan, mutta sitten hänellä välähti ja itsekseen ääneen ajatteli:
”Hakeuvun Rauhaan B-mielisairaalaan tutkimuksiin. Jospa miussa onkii jottain vialla!”

Näin tapahtui ja Pena löysikin itsensä Rauhasta, psykiatrin vastaanotolta. Selvitti:
”Mie halluun päästä tutkimuksii, ku tullee tehtyä kaikenlaisii juttui. Kaveritkii ovat pitkään siitä maininneet ja itekkii aloin eppäillä, josko vintiss ei pala lamppu!”

Psykiatri katsoi silmiin ja totesi: ”Selvä, tutkitaan”.

Tutkimus paljasti hänet selväjärkiseksi, eikä ollut mitään merkkiä sairaalloisesta tilanteesta. Pena sai terveen paperin mukaansa, muttei kertonut kenellekään tästä.

Sitten taas ihan uhallaan teki taas jotain, jotta kaverit pääsivät sanomaan hänelle: ”Ihan hullu jätkä!”

Pena nosti sormen pystyyn, katsoi kavereita tovin. Otti taskustaan paperin ja luki tutkimuksen tuloksen julki ja kysyi lopuksi: ” Anteeksi, mutta onkohan teillä kellään todistusta mukana selväjärkisyydestä?”

Porukka meni aivan sanattomaksi, tovin nieleksivät kuulemaansa ja sitten Manu sai sanottua: ”Okei, tuo on kyll nii huippujuttu, että mie tarjoon kaljat!”
Ja naurunrähäkkähän siitä seurasi. Eivätkä sen koommin haukkuneet Penaa millään tavalla.

———–

Muuan aikamiespoika Ville oli lähtenyt pyörällä pimeässä kylille. Poliisi sattui olemaan liikenteessä ja pysäytti ja kysyi:
”Hei mies, teillä ei pala valot!”
Ville kun on viäräleuka, totesi: ”Pitäs olla, muori jäe kottiin!” Ja jatkoi matkaansa. Poliisit jäivät nauramaan.

——

Kerran Ville lähti autollaan käymään kauppa-asioilla. Ei ollut tottunut laittamaan turvavyötä. Kirkonkylällä oli sinä päiväna Liikkuva poliisi jalkautunut seuraamaan turvavyön käyttöä. Ville kun sai autonsa pysäytettyä kaupan parkkiin ja avasi auton oven, ilmestyi siihen poliisi:
”Teillä ei ollut turvavyö kiinni”.
Ville otti turvavyöstä kiinni ja sanoi: ”Kyllä se on kiinni ja kahella pultilla, kato vaekka!”
Polisi meni sanattomaksi, mutta viimein sai sanottua: ”Se ei kuitenkaan ollut paikallaan”.
Ville katsoi silmiin: ”Siinäi se on ollunna koko ajjan, kun auton ostin. Missee sen sitten pittäis olla?”

Taas seurasi hetken hiljaisuus. Poliisi mietti sanojaan: ”No, ette kuitenkaan käyttäneet sitä”.
Ville oli hetken hiljaa ja sai sanotuksi: ”Vastahan mie kirkolle tulin, en ou vielä kerinnä kaekkiin paekkoihin. Kun kottiin jouvun, niin oun ehtinnä käättämään sitä vaekka missä!”

Sitten arveli Ville, että nyt on tukittava turpansa, kun on vieras poliisi. Sen verran lievensi asiaansa:
”Emminä ou tottunna sitä ajjaessa pitämmään. Kirjuta vuan lasku, niin vien noehen toesten maksujen kanssa samantien pankkiin”.

Poliisi pidätti nauruaan, mutta arveli Villen vastaukset olevan niin hyviä, ettei kirjoittanut. Kysyi vain:
”Osaatteko laittaa sen seuraavan kerran, kuten on neuvottu?”
Ville myönsi osaavansa.
”Selviätte nyt vain tällä huomautuksella, mutta ensi kerralla saattaa olla joku toinen ja ettei satu itsellenne mitään vahinkoa”, sanoi poliisi, veti käden lippaan, hymyili ja toivotti hyvää päivän jatkoa.