Hesari julkaisi tänään uutisen, jossa määriteltiin, kuinka valtavat määrät syötävää ruokaa suoraansanoen mätetään roskiin. Täysin käsittämätöntä, mutta tähän syyn löytää perheitten tavasta antaa rahaa ostaa kaikenmaailman välipaloja, hampurilaisia ja jos vaikka mitä.

Pitäisköhän nuorisoa pitää enemmän nälässä yhtäjaksoisesti vaikka viikon? Alkaisiko sitten ruoka maistua, kun ei saisi edes hampurilaisia, makeita välipaloja ym.

Tuli mieleen juttu muuan miehestä, joka valitteli koiransa ruokahaluttomuutta. ”Kun ei sille kelpaa mikään, vaikka millaisia herkkuja ostaisin kaupasta”. Tämän ajatuksen hän kerran mainitsi kaverilleen, joka sanoi tietävänsä yhden keinon, mitä voisi kokeilla. ”Anna minulle viikoksi, niin kokeilen”.

Koira vaihtoi paikkaa viikoksi ja kun hän toi sen takaisin oikealle omistajalleen, niin mitä tapahtui?!
”Laitapa vaikka ihan tavallista ruokaa kuppiin, niin katsotaan, onko oppi mennyt perille”. Omistaja teki työtäkäskettyä ja laittoi. Sitten koira päästettiin irti ja sutena syöksyi ruoan kimppuun ja hetkessä oli kuppi tyhjä. Nuoli vielä kupin reunatkin.
”Mitä sinä teit, miten sait sen syömään?”kysyi hämmästynyt koiran omistaja. ”En mitään, pidin viikon nälässä, siitä se oppi”.

Oliskohan nuorisolle opetettava samalla tavalla. Ei ruokaa eikä rahaa välipaloihin viikkoon, jokohan alkaisi ruoka maistua? Uskon vakaasti, että varmasti maistuu.

Normaalille kotiruoalle ei tunnuta annettavan arvoa. Pitää olla kaikenlaisia hienoja viritelmiä, joit julkiskokit virittelevät tv:ssä joka päivä. Sitten luodaan mielikuvaa, ettei lihan syönti missään tilanteessa ole tarpeen. Hiilijalanjälki vahvistuu. Luodaan mielikuvaa, että vain kasvistensyönti pitää sairaudet loitolla, ei synny ylipainoa, kun on ulkonäkö tärkeintä. Jos vaikka mitä.

Perusruoka koulussa kun on ilmaista, niin siitäkö se johtuu. Takavuosikymmeninä siitä piti maksaa edes pieni perusmaksu. Ruoalle osattiin antaa arvoa. Ei mikään ilmainen ole minkään arvoista, mutta sijoittamalla siihen tilanne muuttuu. Rahalla ostettua ei niinkään heitetä pois kesken syönnin.

Tällä hetkellä puhutaan trendeistä, mikä on suosittua. Sen perästä nuoriso kulkee vauhkona. Milloin pitää olla housut riekaleina, milloin taas sitä sun tätä. Kaveripiirit koettavat muokata heikommista yksilöistä kaltaisiaan tai vedättävät ihan vain huvikseen ja sitten naureksivat nurkan takana ressukoille.

Näitä ressukoita on koulumaailmakin täysi. Kun kaverille ei maistu tai ei viitsi syödä jotain, niin toiset matkivat ja tekevät samoin.

Nälkä ja pula ovat parhaimmat opettajat. Mitenkä saataisiin taas maailmaan pula-aika ruoasta ja vaatteista, vaikka muutaman vuoden ajanjakso. Sillä saataisiin nostettua taas kerran ruoan ja perusvaatteitten arvo. Ei tarvittaisi mitään trendejä, joittenkin hurahtaneitten kokkien tai muodinluojien oppeja, vaan kylmä ja nälkä kyllä opettavat parhaiten.

Jotain tartteis tehrä, kuten edesmennyt Manu usein käytti. Liian helppo elämä, kaikenmaailman avustukset milloin missäkin. Väärinkäytökset ovat heikentäneet perusruokakulttuuria ja tarvikkeitten hankintaa. ”Kun sossun luukulta saa rahaa, miksi mennä töihin, kun mulla on tämä oma ideologia”, kuten muuan ”kirjailija” asian ilmaisi.

Tämänpäiväisessä Savon Sanomissa muuan opiskelija kirjoitti, että varusmiespalveluksen suorittamista voitaisiin helpottaa. Kirjoituksesta huokui selvästi, että voisi mennä silloin, kun itselle sopii. Aivan kuin kirjoittaja ajattelisi soittaa varuskuntaan kesken palveluksen:” Moi, hei, nyt tuli vähän muita juttuja. Ei oikein huvittais, kun pitäs lähtee heittää keikkaa festareille, eikä millään vois jättää väliin, kun mun tulevaisuus saattaa siitä vaarantuu. Jospa viikonlopun jälkeen soitan ja katsotaan, jos vaikka sitten ilmestyn kassulle”.

Väitän, että tuon kirjoittaja haluaa vain selitellä. Kuinka paljon nuoria on astunut rauhanajan varusmiespalvelukseen, selvinneet opiskelemaan, työelämään ja päässeet eläkkeelle ilman, että jopa kolme kertaa vuodessa aloitetut palvelukset eivät ole minkään vertaa haitanneet koko elämänpituista uraa. Pitääkö kaiken olla kivaa ja helppoa ja omassa valinnassa? Vastaus on: EI PIDÄ.

Velvoitteet on hoidettava, tähän mennessä asioissa on joustettu vaikka kuinka. Jos tuon kouluruoan ottaisikin tähän mukaan: Jos syö itsensä siihen kuntoon, ettei jaksa selviytyä edes tavallisista askareista, ei tarvitse mennä inttiin. Vapautetaan ja laitetaan hoikistumaan.

No, karu vitsihän tuo oli, mutta se kaikenlaisen hömppäruoan syönnillä on vaikutuksensa nuorison fyysiseen kuntoon. Ei muisteta liikkua ja kuluttaa syömäänsä ruokaa, vaan lojutaan näpötin-maailmassa kaiket päivät ja yöt, niin hyödyllistä kuin se olisikin asiallisesti käytettynä.

Intti osissa, viikko-pari kerrallaan, jos huvittaa on aivan sama kuin tuo kouluruoan syönti. Joku raja näille asioille on saatava molemmille. Ja varmasti löytyy, siitä ei ole epäilystäkään.