Koulutuksesta ja lopuksi naisten asemasta

Katri Kulmunin ministerin ura päättyi esiintymis- ja puhekoulutuksesta käytyyn keskusteluun. Muutaman kymmenentuhannen kustannuksia kauhisteltiin. Miksi? Eihän tuo ole 5,5 miljoonan kansalaisen osalta käytännössä juuri mitään. Lehdet ja mielipidesivut retostelivat asiaa ja syyttelivät Katri Kulmunia liiankin verisesti.

Tuo koulutus kuitenkin kantoi hedelmää. Ministerinä Katri Kulmuni esiintyi todella tyylikkäästi, varmasti ja selkeästi. Koulutuksella oli saavutettu se, mitä sillä haettiinkin. Tämän tilanteen jälkeen selvisi, että vastaavaa on käytetty lukuisia kertoja, muttei se missään tapauksessa ole väärin.

Vertailukohdaksi otan valtion budjetissa olevat koulutusrahat. Vuosittain koulutetaan lapsia, nuoria, aikuisia miljardeilla euroilla, rakennetaan kiinteistöjä niihin tarkoituksiin. Mitä niillä rahoilla saavutetaan? Voin väittää, että iso osa menee todella hukkaan. Osa kansalaisista vähät välittää ilmaisesta koulutuksesta, vaan viettävät vain aikaansa, eivätkä halua tosissaan keskittyä saamaansa opetukseen.

Tässä jos missä koulutus todella menee hukkaan, mikä on syy? Mikään ilmainen ei ole kuulemma minkään arvoista. Kun koulutuksesta maksaa, silloin siitä jopa odottaa vastinetta rahoilleen.
Tämä asia ei tietenkään muutu miksikään, sillä peruskoulutus on kansalaisoikeus ja perustuslakiin määritelty. Ilmaisena ja tasapuolisena se pitää tarjota kaikille. Sen vuoksi kaikkia kun ei kiinnosta koskaan lukeminen ja koulunkäynti, niin se jos mikä tulee yhteiskunnalle ja veronmaksajille Suomessa maksamaan todella valtavasti. Ja useita miljardeja menee jatkuvasti hukkaan.
Mikseivät nuo hukkaanmenneet koulutusmiljardit aiheuta samanlaista mellakkaa? Verovaroistahan on tässäkin tapauksessa kyse ja verovaroillahan ne kustannetaan!

Kaiken tuon vuoksi se hillitön hulabaloo ministerin koulutuksesta oli vain kateellisten aikaansaamaa hysteriaa. Sillä haettiin vain mahdollisuuksia ampua Keskustapuolue upoksiin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mitään muuta järjellistä syytä ei Katri Kulmunin tapauksessa voinut olla. Kenties oppositiopuolueitten aikaansaannosta koko ajojahti, mutta väitän, että ampuivatkin itseään jalkaan pahemman kerran.

Ja eikös mitä? Pari päivää sitten tulikin viestiä, että joku Suomen Perustus on julkaissut oppikirjansa, missä todella kirjoitetaan härskisti ja säälimättömästi mm. naisten osalta. Mitä tekee sitten puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho? Hän kirjoittaa ja lausuu, että ”turhaa panikointia ja liioittelua!” Kas kun omalle kohdalleen sattuu, niin se ei olekaan mikään juttu, kunhan vain sattuu olemaan nyt jonkun tekemä kirja.
Kaikenlisäksi puolustelevat sillä, etteivät ole ehtineet lukemaan ja kuitenkin kirja tuntui olleen kuin aapinen ja oppikirja kyseisen oppositiopuolueen edustajille ja jäsenille.

Jos ollaan toisia kohtaan julmia ja käyttäydytään halveksivasti, pitää pystyä toimimaan myös omassa porukassaan samalla tasolla, eikä vähätellä. Mitähän vielä paljastuu, kun niitä ärtsyjä oppositiopuolueita on muitakin.

Jätä kommentti

*