Kun lumesta tulee ongelma?

Niinkauan kuin muistan, niin Suomessa on ollut lunta. Eikä miun muistini yllä sen kauemmas kuin 68 vuoden päähän. Ne neljä ensimmäistä ovat vähän kiikunkaakun. No niin, asiaan!

Jopa Lappeenrannassa aurattiin kaupungin katuja ja teitä. Lunta on siis ollut sielläkin vaikka toisille jakaa. Tänä vuonna ei aivan niin paljon, mutta kuitenkin. Ja vielä ehtii, kun talvi on alussa vasta. Aurauskalusto oli 1950-luvulla aivan muuta kuin tänäpäivänä. Aura-autot olivat kahdelle puolelle heittäviä. Kerran kuitenkin Hietalankadun oli peittänyt tuiskulumi poikittain parin metrin korkuisen vallin ja kun sillä kertaa toispuoleisella auralla työskennellyt kaupungin kuski koki elämänsä yllätyksen, kun tehot eivät riittäneetkään penkan läpäisyyn, vaan tiivis lumi viskasi aura-auton naapurin aitaa vasten niin, että säleet vain lentelivät. Toisella kerralla ja vähän varovammin siitä pääsi läpi. Ja se tapahtui sentään niinkin etelässä kuin SaiPan kotikaupungissa.

Kuopiossakin aurataan teitä, on aurattu ennen ja nykyisinkin. Sama kehitysvaihe on yltänyt savolaisten piäkaapuntiin saakka. Luntakin on silleen sopivasti tänä talvena, ettei tarvitse nurmikkoa leikata joulunakaan. Mutta tämäkään ei ole kaikille hyvä.

Moni itkee sitä, kun lunta sataa lähes joka päivä niin, että jopa ihan hiki tulee kolatessa pientä länttiä tai portin edustaa. Aura-autokuljettajat kun ovat niin kiireisiä, etteivät ehdi lumenmurusia viedä mukanaan. Pitäisi jättää kuulemma puhdistamaan auravallia! Onpa pahoja poikia nuo aurakuskit, että ihan lunta jää kolattavaksi vielä käsivoiminkin. Voi kauheaa!

Kenenkäs tuo lumi sitten on ja kenen kuuluu kolata? Kaupungin järjestyssäännöissä mainitaan, että kaupunki huolehtii yleisistä teistä ja alueista. Niistä se todellakin huolehtii ja riittävän hyvin. Nyt sitten tällaisena ja kenties runsaslumisena talvena aurauksesta syntyy valleja portille. Käsittääkseni yleisen tien reuna on siinä portilla, ei portin sisällä. Jos joku haluaa sieltä pihalta päästä pois aurauksen jälkeen, niin siinäpä sitä sitten seisotaan ja kauhistellaan: ”Voi kauheaa, kuinka ilkeä onkaan tuo auramies!”

Hyväthyssykät! Tuoko on maailman suurin ongelma, miten päästä pihasta pois, kun pienoinen auravalli on siinä tientukkona? Onkohan kukaan kuullut sellaisesta keksinnöstä kuin lumikola / lumilapio? Jos on, niin onkohan niistä hävinneet käyttöohjeet? Vai onko kyse siitä, että työtä tehdessä tulee hiki ja että se on liian kallista vuodatettaksi työnteossa, josta kukaan ei maksa mitään! Ja ihan hyvyyttään vain toisia kohtaan pitäisi luoda lumi pois portilta.

Nyt voisivat tietyt kuopiolaiset ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa valittamisen. Eihän tuossa ole järjenhiventäkään. Valittaa sellaisesta, mikä häviää omia aikojaan, kun vain jaksaa odottaa. Kyllähän se yksi lumivalli sulaa keväällä viimeistään. Mitä tuo muutama kuukausi nyt sitten merkitsee? Onhan siinä toinenkin vaihtoehto kuin odottaa sulamista: ajaa yli siitä vauhdilla. Mitä siitä, jos autoon tulee pieniä naarmuja, sillä sehän on vain kulkuneuvo. Onpahan käytetyn näköinen eli ajettu ja käytetty. Käytetty jopa portin ulkopuolella haistelemassa raikasta kuopiolaista kaupunki-ilmaa.

Lumivallin siirto ei pitäisi olla liian kova urakka, kun ei se alue laajuudeltaan ole kuin murto-osa kaupungin aurauskaluston tekemästä työstä. Jos ei voi muuta kuin valittaa, niin se on sitten tehtävät: Istua siihen portinpieleen ja alkaa vollotuksen niin, että se kuuluu kaikkialle. Aikansa kun itkee, niin kyllä siihenkin olotilaan kyllästyy, kun kukaan sivullinen ei siihen reagoi mitenkään.

Jos nämä neuvot eivät tepsi, niin silloin on parasta vaihtaa valtakuntaa etelän suuntaan, sinne, missä ei koskaan näe lunta, ei tarvitse värjötellä pakkasessa. Voi nautiskella uimahousut jalassa yökaudet, eikä kukaan tee auravallia portille. On niitä paikkoja.

On muistettava sekin seikka, että talvi kestää vain aikansa ja että joka talvi on sellaiset 14 purkupäivää, jolloin todellakin tulee lunta. Ne vähäisemmät hiutaleet eivät paljon ketään hetkauta. Jos niihin liukastuu tai kompastuu, kannattaa opetella kävelemään vähän korkeammalla askeleella, kuten korskeat sotaratsut aikanaan. Pienemmistä kasoista sillä selviää.

Lunta tarvitaan, sillä vettä ei todellakaan ole jatkuvasti. Lumi sulaa, imeytyy maahan, puhdistuu ja sieltä sitä sitten kaivosta nostellaan tai hanasta lasketaan. Lumi kuuluu normaaliin kiertokulkuun, joten siitä on turha valittaa.

Ja jos sataa lunta, tiet aurataan, että autoilla pääsee kaupoille tai sukulaisiin tai KalPan peliin. Niin, sehän miun piti vielä sanoa, että mikäs näillä nykyisillä citymaastureilla on ajellessa, niillähän pärjää vielä huonommissakin paikoissa kuin porttien edustan lumivallien ylityksissä.

Että tälleen! Itku ei auta, vaan kola tai lapio. Sillä aikaa, kun suunnittelee kirjoitusta Savon Sanomiin, sillä aikaa sen lumen on ehtinyt siirtämään. Ei siinä sen kauempaa mene. Kannattaa kokeilla.

Lumi ei siis ole ongelma, vaan ihmisten asennoituminen on se varsinainen. Asennettakin kannattaa tarkastella aina vähän väliä. Tai sitten muuttaa muualle, sinne missä pippuri kasvaa tai on muuten 12 kuukautta aurinkoa ja hellettä.

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Kyllä se lumi voi olla ongelma. Jos aura-auto tekee tien suulle korkean vallin varsinkin suojakelin aikana, on se esimerkiksi sydänsairaalle omakotitalossa asuvalle ikäihmiselle hankala paikka. Toinen asia on se, että jos on kiire lähtö, vaikka pävystykseen tai on muu kiire meno, eikä pääsekään pihasta pois. Keväällä ison karhun tekemät lämpärevallit ovat kuin kiviaitoja, kolan kanssa on vaikea pärjätä isoille koneille. Vaikka ihminen selviää taivaalta tulevan lumen kanssa, isojen koneiden kanssa taistelu tuntuu joskus toivottomalta. Pitäisi olla dynamiittia. Auroissa on kyllä sivuläpät ja monet kuljettajat niitä käyttävät, kiitos heille.

    • Hannu Musakka

      Nuo ajatukset kyllä ymmärrän, jos terveys todellakaan ei kestä lumitöitä. Kiire muualle kuin päivystykseen on ihmisen itse järjestämä juttu. Kun lumisade ei ole tämän talven keksintöjä. Olisi syytä olettaa, että lumisateen jälkeen tulevat aura-autot, jotka sitten näitä harmillisia valleja tekevät, joten omakotiasukkaan on syytä varautua portinedustan puhdistukseen.
      Eikä auraajalta voida odottaa ajatustenlukutaitoa, joten kyllä se vaan asukkaan itsensä on huolehdittava tavalla tai toisella, ikävä kyllä. Onhan niitä joutilaita, jotka tulevat auttamaan tarvittaessa. Yksi puhelinsoitto jollekin, niin valli lähtee. Jos lumi olisi todellakin niin harvinaista herkkua täällä Suomessa, että tänä talvena sitä kaikki ensi kertaa elämässään näkisivät, niin silloin voisi olettaa siitä koituvan harmia. Muuten en. Sairaalloiset ihmiset voisivat jo ennen lumen tuloa sopia portin aurauksista, eikä vasta sitten, kun se valli siinä olla jököttää, eikö vain?

  • Leena Raveikko

    Ollaan vaan iloisia tästä lumesta, sitä on juuri sopivasti. Lisääkin mahtuu. Kävi nimittäin sääliksi jälkikasvun maisemat eteläisessä Suomessa, kun siellä masentuvat 18 kk kestäneen syksyn vuoksi. Yhtä harmautta/pimeyttä ja vesisadetta. Siispä kolat ja sukset laulamaan, onhan taivaalta tullut Sitä Ihan Oikeaa Valkoista Talvista Lunta. Valoisampaakin täällä on – vaikka loska saappaissa lotiseekin.

Jätä kommentti

*