Liikennekulttuurista – ei maha mittää

Joulusta on enää muistot jäljellä. Liikenteessäkin on tullut oltua ja sieltäpä taas huomioita, kun Suomea on tullut ajettua vähän ristiinrastiin.

Viimeisimmät huomioni ovat viime viikonvaihteelta ja tältä päivältä. Ajelin viime lauantaina Oulussa. Talvi on tänä vuonna tämännäköinen, kostea ja vähäluminen. Siitäpä aiheutui sitten sumua. Vettä oli ilmassa ja tiellä. Sumua oli sen verran tai niin paljon, että oli laitettava takasumuvalo palamaan. Edessäajavat hävisivät näkyvistä reilun 50 metrin päässä. Tosin vain paikoitellen, mutta hävisivät.

Ouluun saakka riitti sumua ja aamusta lähtiessäni pimeys ja sumu yhdistävänä tekijänä olivat väliin aika hankala yhdistelmä. Kaksi asiaa pisti silmääni: Kaavilta Ouluun on matkaa reilut 300 km. Tuli tietenkin kiinnitettyä huomiota toisten autoilijoitten takasumuvalon käyttöön. Tilasto oli häkellyttävä. Menomatkalla Iisalmen ja Lapinlahden välillä vastaantulleen farmari-Volvon kuski oli yksi, joka käytti. Sehän näkyi taustapeilistä. Vilkaisin.

Toinen auto oli Vierämältä pitkälle. Lie ollut Piippolan jälkeen. Sumua oli vielä väliin sakeastikin. Vastaan tuli iäkäs pakettiauto, jossa paloi sumuvalo. Siis nämä kaksi autoa omani lisäksi. Ei muita ja kuitenkin tuolla monensadan kilometrin matkalla oli varmasti sen verran tai niin paljon sumua, että valon käyttö olisi luullut olevan jo ensimmäisenä mielessä. Siis kolmessa autossa paloi välillä Kaavi – Oulu ja reilut 300 km!

Tuli mieleeni, että ajattelevatko kuskit vain itseään ja eteenpäin menoa, eivätkä suinkaan sitä, kuinka heidät huomattaisiin sumussa. Oma takavalohan ei käy omiin silmiin. Tietävätköhän muuten, että sellainen on yleensä olemassakaan? Voin vakuuttaa, että se on jokaisen auton vakiovaruste!

Tänään sitten ajellessani Kaavilta Mikkeliin lunta alkoi olla ilmassa Varkauden jälkeen ja kun ilta alkoi samalla hämärtyä, niin taas kytkin takasumuvalon päälle. Irtolunta pöllysi siinä määrin, että ihan oman turvallisuuteni vuoksi. Kun rekka tuli vastaan tai kun ajoin rekan perässä, oli pakko jättää välimatkaa. Pöly oli niin sankkaa. Minkä verran oli nyt sitten takasumuvaloja lumipöllyn vuoksi käytössä välillä Juva – Mikkeli? Arvaatte varmaan, ettei kovin montaa? Ei ollut. Edessä ajavissa kahdessa rekassa näkyi olevan. Yksikään muu autoilija ei ajatellut kuin omaa nenänvarttaan pitkin. Ei vastaantulevissa, eikä samaan etelän suuntaan menevissä. Oli jo pimeää, piti käyttää pitkiä valoja, mutta lumipöllyn vuoksi piti myös käyttää takasumuvaloa, turvallisuussyistä.

Saldo näillä kahdella reissulla, pohjoiseen ja etelään, antoi yhteenlaskuksi kuusi (6)! Ja autoja varmasti oli tienpäällä useita satoja! TÄMÄ EI VOI OLLA OIKEIN!

Minkälaisesta ratakiskosta autoilijoille pitää vääntää, että osaavat käyttää takasumuvaloa?! Siis tuo on niin sairasta ja typerää. Näin sanon, kun luulisihan sitä jo autokoulussa taottavan päähän: tulla nähdyksi myös takaa päin. Siellä voi olla takaa tulossa hälytysajoneuvo tai joku muu, jolla on mielestään kiireempi ja sitten kun muutamien kymmenien metrien päästä vasta tajuaa edessä olevan auton, niin mitäpä arvelette, mitä siinä voi sattua?

Eikä tarvitse ajatella aina pahimman mukaan, mutta … Opetelkaa käyttämään takasumuvaloa! Poliisin olisi syytä takoa julkisesti se asia kaikkien autoilla liikkuvien päähän, että takasumuvalo ei häikäise, mutta kertoo takana tulevalle, että edessä on auto.

Mitä muuta liikenteessä sattui, niin sama ilmiö, mikä aiemminkin: Kuopion moottoritiellä etelän suuntaan jollain Volvo-kuskilla oli älytön kaasujalka ja ohitti lennossa, mutta sitten … veti jonon ohituksen jälkeen keulan edestä suoraan oikealle rampille! Siis niin älytön juttu taas kerran. Ei olisi hävinnyt yhtään sekuntia siinä, kun tiesi kääntyvänsä seuraavalle rampille ja olisi tullut jonossa ilman ohituksia. Tuollaiset tollot ovat todella vaaraksi kaikille. Heitä näköjään riittää kaikkialla, liikuin sitten missä päin Suomea tahansa.

Että tällaista tällä kertaa, kun talvi taas tekee tuloaan hyvissä ajoin ennen kevättä. Soromnoo!

Jätä kommentti

*