Löytynyt kirje joulupukille!

Tällainen kirje löytyi sattumalta ja ajattelin sen näin joulun alla tuoda teille kaikille nähtäväksi, mitä kuusvuotinen, joka on oppinut jo vähän kirjoittamaan, kirjoittaa joulupukille. Tästä sitä voi ottaa sitten opikseen kaikki, ettei mene lahjat sekaisin. No niin, tässä, olkaa hyvät! Koetan kirjoittaa siten kuin tuo Reino oli sen laatinut, joten älkää sitten ihmetelkö, jos siellä vähän vilisee krijotusvihteritä. Joitakin sanomisia olen laittanut huomion herättämiseksi lainausmerkkeihin, muuten en ole muuttanut kirjoitusasua.

Hyvä joulupukki!

Meijän mummo on ihn mukava ja se leikii meijän kansa. Minä kun olen poika, niin tieteski haluuan leikiä autoila ja ajjaa niill kovvaa. Aina van klisee pitki seinijä. Äiti ja isä siitä aina varoitavat ja muistahan min vähän aika sen mutta sitt se taas unohtuu. Minun siskoni leikii aina vaan nukeilla, eikä se kinnosta minua yhtän.
Mummon mielestä poiken pitäsi myös leikiä nukela, eikä aina vain autoila. Sitten hän kirjoiti snulle sen kirjen, jonka vime vuona sait.
Siin mummo oli kirjoitant, että ”Reinole pittää tuuva nuke ja Kertule vaikka kuormauto”. Tuo Kerttu on se mnun issisko.

Sittekun sinä kävit, niin mustatko, mitä ensiks sanoit? Et varman ennää muista, kun sinä olet jo nin vanaha. Sinä kysyit minult ja kertult, että ”mitä tytöile kuuluu?”. Minä sinule siloin vastassin, että ”muuten hyä jutu, mutta minä oon poika!”. Nyt sinä varman jo mistat miut. Sinä sillon viel erehyit, kun oli vähän pitkä tuka ja sellainen tontpuku päälä. Et sinä varmasti oikein erotantukaan, kumpi minä oln.

Sitte sinä toit ne lahjat ja kun olime laulant sinulle ja kun sinull oli jo ire toiseen pakkaan, etkä ollu ennää paikala, niin saime avata paketit. Minu paketistani tuli nukke en minä tiennyt, että mumoli sen toivekirjen lähetnänyt, vaikka hän siitä minulle joskus sanoiki että ”leiki nukeila”.

Minä kusen nuken sain, nin minä sanoin isäle ja äitile ja mumolle, joka oli sillo viim joulun meilä. Siehän mustat mummon. Ai nii, Nii, mie sanoin, että ”nyt on pukki varmastierehtynyt, tämä nkke on Kertule” ja annon sen hänele. Muistan, kun mummo oli vähä säkähtäntee näköinen ja sitten narahti. Siloi arvasin, että hän ol snulle kirjoitant siiä. Voiha se kirje olla sinula vile tallessa tarkistaa siit voit.

Nii etä jos nyt ssiulle tullee sellanen kirje, sellanen vanhan mumon kirjoitma ja etä hän toivoo Reinole ja kertule jotakin lahjoja, nii älä tee niitä. Mnä ja Kertu olemme niin isoja jo että osamme kirjoitaa itse, mitä sinllta toivome. Tehäänkö nii?

Tervesin Reino 6v

Puki vielä. Älä sitten kerro tästä mummolle, ettei näh suutu. Onhan hän muuten ihan mukava ja olen minä hänen kanssaan jo autoraralla leikinyt. Sama

Että tällainen tapaus, toivottavasti ei toistu, vaikka minkäpä sille mahtaa.

Jätä kommentti

*