Mikä siinä lukiossa on niiiiin raskasta?

Viime aikoina lehdistö psykiatrien ja kaikenmaailman kädestäpitelijöitten myötä ovat toitottaneet ja yhtyneet samaan valitusvirteen muunmuassa lukioikäisten koulunkäynnin rasittavuudeesta.

Hohhoijaa, sanon vain! Ja jatkoksi: Elämä on valintoja täynnä, joku valitsee vapaaehtoisesti lukion, toinen jonkun muun tavan selvitä elämässä eteenpäin.

Jos lukion käynti on niin vaikeaa ja raskasta, niin eihän sitä ole pakko käydä. Sen voi jättää kesken ja tehdä sitten jotain kivaa kavereitten kanssa. Voi vaikka notkua kaiket yöt jossain, chättäillä, näpytellä ja elää netissä, jos ei kerran mikään maistu.

Sitten vielä kehtasivat väittää, etteivät vanhemmat ymmärrä, kuinka raskasta se on ja että kun pitää sunnuntaina, SIIS SUNNUNTAINA, avata läksykirjat, kun vasta maanantaina on koulua.

En tiedä, mitä siellä kouluissa puhutaan, mutta jos tuollaiset mielipiteet ovat yleistyneet, niin ei siellä todellakaan mitään opeteta, kunhan vain viihdytään ja tehdään jotain kivaa. Syödään pitsaa ja mäkkäreitä sekä lojutaan sisällä kaiket päivät, kun ei tarvitse lähteä edes ulos!

Nyt lopettakaa tuollaiset valitusvirret! Ja heti! Tuossa ei todellakaan ole mitään järkeä!

Miten koulunkäynti silloin aikanaan 1950-60 – luvulla sitten onnistui? Käytiin myös lauantaisin koulussa ja sen vuoksi, että haluttiin oppia ja saada tutkinnot selviksi sekä päästä elämässä eteenpäin. Koulunkäynti on juuri sitä. Elämään oppimista.

Ja läksyt luettiin, asiat kirjoitettiin vihkoon oppitunneilla. Siellä todella seurattiin opetusta ja tehtiin muistiinpanoja. Opettajat vaativat. Ei maailmassa selviä bitconeilla tai pelkästään näpöttimillä. Voi joku selvitä, mutta siinä on se, että kyseiset henkilöt haluavat päästä vaikka sitä tai sitten urheilun kautta elämässä eteenpäin.

Kaikki vaatii työtä, työtä ja työtä.

Opettakaa jo viimein siellä kouluissa se perusasia, miksi siellä ovat ja mitä siitä on hyötyä. Helpolla elämässä ei selviä kukaan.

Ehkä voin olla väärässä, jos sanon, ettei kukaan selviä, mutta työtä pitää jokaisen tehdä elämänsä eteen. Ja jokaiselta kouluikäiseltä pitää myös vaatia, eikä vain hyssytellä ja hyväksyä kaikki se valitus ja vaikerrus.

Nyt ryhtiliikettä lukiolaiset, jos todella niin vaikeaa on asioitten oppiminen! Lopettakaa valitus ja vaikerrus. Sitä pystyy tekemään kuka tahansa, muttei se koskaan johda mihinkään.

Koulut ja opetuksesta vastaavat tarvitsevat myös ryhtiliikettä. Kaikkeen nuorten kotkotuksiin ei saa lähteä mukaan, kuten tässä jokin aika sitten ehdottivat melkein kirjekurssia asevelvollisuuden käymiseksi. Ettei vain tarvitsisi tehdä mitään, ruoka lentäisi suuhun valmiina, rahaa joku toisi sen mukaan kuin ruikuttaja haluaa, kaiket päivät ja yöt kun vain olisi kivaa ja voisi notkua jossain, bilettää, shoppailla ja chattailla.

Jos tuollaista todella on tämänpäivän koululaisten elämä, niin HYVÄÄ YÖTÄ JA SOROMNOO!

Jätä kommentti

*