Onko saunasta hyötyä vai haittaa

Mikä tekee saunasta terveyden kehdon ja millainen sen pitäisi olla, kun se on todella hyvä ja kaikkien tarpeet tyydyttävä?

Vuosikymmenien varrella olen päässyt monenlaisiin: On yleisiä laitos- tai rantasaunoja, savusaunoja monensorttisia, puilla ja sähköllä lämpiäviä, aivan tämänpäivän teknisillä hienouksilla tai satavuotiaita.

Parhaat löylyt olen saanut vanhoista. Miksikö? Siksi, koska ensinnäkin niissä riittää ilma, löyly on sopivan kosteaa, lauteet ovat kiukaaseen nähden riittävän ylhäällä ja katto alhaalla, ettei jää tyhjää liikaa pään yläpuolelle. Se onkin pahin virhe, että kiukaan yläraja on ylempänä kuin jalkojen taso normaalisti istuttaessa. Samalla kertaa, kun jalat jäävät kylmiksi, niin katto on sen verran liian korkealla, että paras löyly on siellä, minne kukaan ei yllä. Missähän tällaista saunantekoa opetetaan?

Omana ratkaisunani olen pitänyt  jakkaraa ylälauteella tai sitten alassuin käännettyä muovisankoa. Silloin pääsen niihin tunnelmiin, mitä vanhoissa saunoissa on ollut ja mikä muistetaan esimerkiksi Seitsemästä veljeksestä: Oli erillinen laudetaso varustettuna irtopenkeillä ja kiuas oli alempana. Räppänä seinässä ja alhaalta ovenraosta tulvi raikasta ilmaa. Kiuas oli lämmittevä kivikasa ja kun tuli oli varmasti sammunut ja häkälöylyt heitetty, silloin riitti happi, eikä palavat puut vieneet osaa siitä. Löyly oli sametinpehmeää.

Tämänpäivän asuntojen saunat ovat luonnollisesti pieniä ja yleisesti sähköllä toimivia. Sinällään hyvä, kunhan lauteet ovat mitoitettu oikein ja etteivät jalat jää kylmiksi. Ilmankierto pitää olla, mikä taas luonnostaan juoksuttaa sähkömittarin kiekkoa.

Onko sauna sitten sen väärti yleensäkään? Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi, kertoo vanha suomalainen kansanviisaus. Näin varmasti on ollutkin, kun kyse on kohtuudesta. Saunakilpailut onneksi lopettivat, alkoholin nauttiminen saunan ja erityisesti rantasaunomisen yhteydessä on huono parivaljakko. On hengelle hupaa. Tervaa en ole käyttänyt, mutta oikein siveltynä vanhojen neuvojen mukaan tai oli sitten kyseessä hunaja, puhtaista luonnontuotteista on aina hyötyä, jos kerran laittajasta siltä tuntuu.

Löylyjen välissä kylmässä rypeminen, vesi tai hanki, taltuttavat pahimpia vaivoja. Tästä on myös omakohtaisia kokemuksia ja varsinkin siitä, jos aivan viimeksi käy järvessä tai ottaa kylmän suihkun tai sankollisen aivan kylmää vettä päälleen. Ihohuokoset umpeutuvat, iho jäähtyy. Meni sitten saunan jälkeen ulos tai ulkokautta sisätiloihin ilman kattavaa vaatetusta, ei ole mahdollisuutta vilustua. Tämä neuvo on käyttökelpoinen myös pelkällä pesulla käytäessä eli aivan viimeksi ennen kuivaamista kylmä suihku.

Lapsesta saakka olen toiminut aina näin ja kenties tällä kylmähoidolla on vastustuskyky kohentunut niin, että viimeksi on ollut flunssaa tai taisi olla aasialainen, 9-vuotiaana joskus 1950 – luvulla. Yskästä tai nuhasta ei ole ollut pienintäkään riesaa, joten suosittelen lämpimästi kylmää suihkua, sankollista tai uintia viimeiseksi. Eipä ole kiirettä pukeutua.

Saunasta on siis terveydellistä hyötyä ja samoin sen kylmästä jälkihoidosta. Tämä on henkilökohtainen kokemukseni, jonka mielelläni jaan toisten kanssa. Suosittelen, mutta rakentakaa lauteet oikealle korkeudelle. Eipä muuta!

Jätä kommentti

*