Osuustoiminta-aate syvässä kriisissä

Laitan tätäkin kautta tulemaan viestiä, mikäli pienelle kannanotolleni ei löydy paperilehden sivuilta palstatilaa. Ymmärrän hyvin, joku tolkkuhan sitä pitää olla sielläkin, mitä julkaistaan ja mitä jätetään. No, vitsivitsivitsi.

Osuustoiminta-aate on todellakin pahassa kriisissä. Osuuskauppa Peeässä polkee tuottajien hinnat olemattomiin ja siitä huolimatta odottavat saavansa tuotteita myyntiin. Kysyn vain: millä rahalla, jos ei tuottajille jää omaan elämiseen juuri mitään. Kuka PeeÄssän johtoportaasta haluaa käydä työssä saaden palkkaa joka kuukausi vähemmän kuin ennen tai ilman palkkaa? Tuskinpa kukaan, eikä hallintoneuvoston väki halua käydä kokouksissa, jos ei niistä saa samankokoista tai suurempaa korvausta kuin aiemmin hienon ruoan ja nisukahvin kanssa.

Tuottajahinnat kutistetaan ilman, että otetaan yhteyttä. Vain yksipuolisella päätöksellä, jotta saadaan PeeÄssä tuottamaan taas voittoa entistä enemmän. Nyt jos koskaan asiakkaitten pitää ryhdistäytyä ja keskeyttää ostot. Onko se hyvä ratkaisu? Ei se sitä ole, sillä silloin tuottajat eivät saisi edes niitä vähiä rahojaan, jotka menivät tuotteita kuljetettaessa lähimpään S-markettiin. Ja tämän PeeÄssän johtoporras hyvin tietää ja käyttää hädänalaisten tuottajien tilannetta hyväkseen. Asiakkaat ovat vain pelinappuloita ja eihän kukaan tai ainakin hyvin harva ajattelee muuta kuin että saisi vähät rahansa riittämään. Siinäpä sitä on kierre sitten valmiina.

Jos PeeÄssä tinkisi kerrankin omista voittotavoitteistaan tuottajien hyväksi. Kerrankin pitäisivät sopimuksistaan kiinni, niin homma pyörisi paljon juohevammin ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Jonkinlainen kylmä matemaatikko on varmaan palkattu töihin, joka ei kuvia kumarra, ajattelee vain numeroita. Ilmeisesti onkin robotti, joka tekee budjettiesitykset PeeÄssän johtoportaalle. Minimoi tappioita ja hankintoja, ajaa ahtaalle kaikki valittavat tuottajat, kunhan saa numerot näyttämään paremmilta. Muutoin tämä nykytilanne ei voi olla mahdollista.

PeeÄssän johtoporras on unohtanut oman eettisen moraalinsa, osuustoiminnan periaatteet totaalisesti.

Sama on tapahtunut Pohjois-Savon Osuuspankin kohdalla. Eettisissä periaatteissa hyvin selvästi puhutaan palvelusta ja ihmisläheisestä toiminnasta. Se on pahasti ristiriidassa mm. Kaavin ja Karttulan pankkien lopettamiseen. Joko rahat ovat loppu? Mihin ovat huvenneet ne rahat, joita on selkävääränä ja hikihatussa hankittu ja kannettu pankkitileille? Jospa Osuuspankin johto valaisee summan, mikä esimerkiksi Kaavilla on euromääräisesti tuotu tileille v. 2016, entäpä Karttulassa?

Eiköhän niissä ole sen verran pelivaraa, että pidetään pankkitoiminta käynnissä ja kaksi-kolme virkailijaa palkattuina päivätyöhön. Hävittäkää nuo pilvilinnat, mammuttimaiset rakennukset, tyytykää vähän vaatimattomampaan liiketilaan. Siinä tulevat ne säästöt, millä järjestelmä pyörii.

Paljonko on kaikkineen se rahamäärä, joka on kiertänyt Osuuspankin tileille viimeisen 10 tai koko historiansa aikana niin Kaavilla kuin Karttulassa? Minne ne ovat hävinneet? Pankkikonttorien hävittäminen kokonaan maaseudulta kertoo Osuuspankin hallintoneuvoston henkisestä köyhyydestä.

Ja kun kyseessä on molemmissa tapauksissa osuustoiminnallinen toiminta, ihmisläheinen, joksi sitä on vuosikymmeniä nimitetty. Säälittävää! Ilmeisesti on käyty Osuuspankin yläkerrassa samanlainen aivoriihi kuin PeeÄssässäkin.

Koettakaas jo viimeinkin tajuta ja ryhdistäytyä niin PeeÄssän kuin Pohjois-Savon Osuuspankin johtoportaassa. Olette tuhoamassan valtavan perinnön. Sen, mitä useat sukupolvet ovat yhteistyössä rakentaneet tännekin periferiaan! Ei se riitä, että muutama konttori palvelee, kun kulkumahdollisuudet ovat mitä ovat valtaosalla asukkaita niin Kaavilla kuin Karttulassa. Tai että edes muutaman tuottajan henki säilyy ja yhteistyöhalukkuus kasvattaessaan vihanneksia nälkäisten hyväosaisten syötäväksi.

 

Tekstiä muokattu 17.1. klo 11:10

Jätä kommentti

*