Onko ihminen muuttunut ja mihin suuntaan?

Aika kulkee niin joutuisaan, ettei tahdo oikein mukana pysyä. Muoti muuttuu yhtenään, elintavat samoin. Milloin mitäkin on liikaa tai liian vähän. Oli kyse vuodesta 1945 tai 2016, niin mikään ei lopulta ole muuttunut. Tekniikka on tietenkin, muttei ihminen. Mistä mie tällaisen ajatuksen sain? Selasin taas vaihteeksi Eino Kettusen kupletteja ja vastaan tuli laulu Nykyajan tyttö, […]

Lue lisää

Elämää on edessäkin

Maailmankirjat näyttävät olevan sekaisin, kun kaikkialla rähistään, kiistellään, järjestetään mielenosoituksia ja jos vaikka mitä. Mistähän tämä kaikki johtuu? Miulle ei tullut mieleeni kuin yksi asia: Elämä oli ja on ollut jo pidempään liian helppoa, kivaa ja on totuttu saamaan tahto läpi. Voin tietenkin olla väärässä, mutta siltä pahasti näyttää, kun on seurannut tätä menoa. Liian […]

Lue lisää

Melkeinpä hyväksikäytön esiaste?!

Tulipa tuossa saunassa mietiskeltyä vielä tuota tuottajien kohtaloa. Yritystoiminta on aina hyvin riskialtista. Maataloustuottajien elämä varsinkin, kun on suurelta osin kesä aikaa kasvattaa satoa. Millainen se sitten on, siitä paljon riippuu lopputulos. Etukäteenhän ei voi tietää, millainen sää on tulossa. Periaatteessa Suomessa on lämmin ja hyvä kesä, mutta käytönnössä mitä tahansa. Kaikesta huolimatta on varauduttava […]

Lue lisää

Oikeutettu traktorimarssi

Pelkkänä asiakkaana ei aina tule ajatelleeksi asioitten oikeaa laitaa, kun tallentaa bonukset merkkikohtaisella kortilla talteen kaupan kassalla. Nuorena sitä kunnioitti heitä, jotka nyt käyttävät valtaansa saadakseen asiakkailleen päivittäistä ruokaa mahdollisimman edullisesti. Kunnioitus johtui siitä, että olin koulupoikana Lappeenrannassa Keskolla kesätyössä ja sitten myöhemmin pidempiaikaisessa työsuhteessa. Kunnioitus johtui luonnollisesti siitä, kuinka yritys hoiti asiakassuhteensa ja palkanmaksunsa. […]

Lue lisää

“Entäs jos” tai “Mitä sitten”

Elämä on mielenkiintoista, kun koko ajan pitää tehdä valintoja. Ei ole olemassa hetkeäkään, ettei joutuisi siihen. Onko lapsi tai aikuinen? Siinä on sen verran eroa, että lapset ovat vanhempien vastuulla täysi-ikäisiksi. Sen jälkeen omillaan. Luin muutaman kuukauden takaisen artikkelin. Siinä kerrottiin, että “Ensimmäinen tuhatvuotiaaksi elävä ihminen on jo saattanut syntyä”. Olisiko se mahdollista? Vastausta ei […]

Lue lisää

Mikä on tämä Suomi?

Suomalaisuus on ilmeisesti niin itsestäänselvyys, ettei kovin moni pysähdy miettimään koko asiaa. Ensitöikseen katsovat lehdestä tai muualta televisio-ohjelmat, sitten sarjakuvat ja viimeisimmäksi horoskoopin. Kenties joku Savon Sanomien lukija Savolaisen Sutkauksen. Ja siihen se viisaus ja ajattelu jääkin. Seuraavaksi mietitään, mitä söisi aamupalaksi, lasten herätys ja kelpaakohan heille nyt nämä vai mitä sitten. Nopeasti vain vaatteet […]

Lue lisää

Sama vika kaikissa renkaissa!

Joka vuosi syksyisin ja keväisin alkaa valtava ja savolaisittain sanottuna rengassouvi. Kytätään lumien häipymistä, ettei turhaan tarvitsisi nastoja kuluttaa kalliista renkaista. Kallis tai halpa, samaa kulumista kuitenkin sekä tien pinnassa että nastoissa. Sitten syksyllä sama savotta ja viime hetkeen saakka kesäkiekoilla hengen uhallakin. Nyt se äläkkä nousi tällä viikolla, kun väittävät Nokian viilanneen linssiin renkaitten […]

Lue lisää

Ei ole nyt helppoa Helsingissä(kään)!

Otsikossa mainituilla sanoilla alkaa myös kuplettimestari Eino Kettusen viisu Helsingin oloista joskus 1940-luvulta. Jos ei silloin ollut, niin eipä ole nytkään. Valtakunta lepää jonkinlaisessa kaaoksen ja ruususen unen välimaastossa. Laukkaa sinne tänne. Päivän uutislehdet ja lööpit melkeinpä joka päivä kertovat vaikka mistä “kauheuksista”. Kuinka joku saa vuodessa “1000 € vähemmän”. Paljonkos se tekee kuukautta kohti? […]

Lue lisää

Ympyränsä kullakin

Jokainen ihminen elää omaa elämäänsä ja omissa ympyröissään, kenellä minkäkin kokoinen. Pienestähän se kaikki alkaa syntymän jälkeen, mutta sitä mukaa kun kasvaa, niin ympyrä laajenee. Osa voi jäädä synnyinkotiinsa tai -mailleen, joku vain lähtee, kuka minkäkin syyn perästä. Ympyrä alkaa laajeta. Naapurikylä, koko pitäjä, naapurikunta, kaupunki. Elämä vie monesti niin hurjaa vauhtia, että joku löytää […]

Lue lisää

Talvihan siitä tuli

Jos ennustajia on uskominen, niin miten sanoikaan aikanaan Römpän äijä Karin piirroksessa Hesarissa: “Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin talvi tulee aikanaan”. Niin se vain tuli. Toisen ennusteen kirjoitan tämän jutun loppuun vähän enteillen kevättä. Nyt on lunta, mitä myydä tai varastoida. Se se onkin varakas, joka pystyy lumetkin varastoimaan, ennen sanottiin, muttei sekään enää […]

Lue lisää

Ainahan näitä on – uhkakuvia

Eletään millä vuosisadalla tahansa, niin joku mieleltään viisas kertoo uhkakuvista, josta on saanut ennusmerkkejä, milloin sammaleista tai sammakoista. Viimeisin tämän päivän lehdissä ollut kertoi, että parinkymmenen vuoden päästä setelit ja kolikot ovat historiaa! Hahhah, sanon mie! No, jos mennään henkilökohtaiselle tasolle, niin kenties tuo uhkakuvien esittäjä kärsii pahasta rahapulasta. Millaisia uhkakuvia esitettiin 1960- tai -70 […]

Lue lisää

Eri värisiä aatteita

Suurella osalla ihmisiä on jonkinlainen aate, olkoonpa vaikka periaate. Useimmiten kuuluu sanonta: “Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä … pitää miettiä!” Minkälainen on tuo periaate, jos se ei käy päätökseksi. Jonkin sortin periaate on jokin tapa, liittyy se sitten pukeutumiseen tai käyttäytymiseen. Joku periaatteessa ostaa uuden auton, ettei tarvitse ajaa “toisten vanhoilla”. Toinen taas päinvastoin laskee rahansa […]

Lue lisää

“Sen sata asiaa muistettavana!”

Joka hetki jossain päin maailmaa tehdään lähtöä reissuun ja on muistettava “sen sata asiaa”. Kuinka kauaksi tuo sanonta jää todellisuudessa? Tuskinpa kovinkaan kauas. Vuosittain teen useita lähtöjä laulureissuille parista päivästä muutaman viikon pituiseksi ajaksi. Aiemmin keräsin tavarat vaistonvaraisesti ja vanhasta muistista. Piti muistaa tarkistaa auton lähtö- ja ajovalmius, huolehtia kotona asioista eli kastella kukat ja […]

Lue lisää

Masennusta ja tunnetta runomitassa

Jokainen on joskus masentunut tai allapäin ja niin saa ollakin. Jos ei ole, niin silloin ei ole rehellinen itselleen. Kerran katselin vaahteraa. Syksytuuli puisteli oikein puuskissa. Heittäydyin silloin lehtien asemaan ja tällaisen sain aikaan: Masentavaa Vanha lehti maassa, miettii: Miksi piti pudota? Masentaavaa. Toinen lehti puussa, miettii: Masentaa, kun täytyy pudota. Elämän tehtäväkö, masentua? Tuottaa […]

Lue lisää

Perusruoka vastaan gourmet

Perusruoka oli ennen arvokasta, ei niinkään rahallisesti, mutta sille osattiin antaa arvo, kun sen eteen todella piti tehdä työtä. Ei ne itsekseen sinne kasvimaahan tai peltoon joutuneet. Yhtälailla kalastus oli peruselinkeino, samaten liha, joka aiemmin saatiin metsästä riistan muodossa. Tämänpäivän metsästäjät ovat enemmänkin huvittelemassa ja seikkailemassa, hyvin harva sieltä hakee päivittäistä ravintoa, vaikka tietenkin hirvet […]

Lue lisää

Kotikutoista kuntosalitoimintaa ja vähän muutakin Ystävänpäiväksi

Ihminen on luotu liikkuvaksi, kuka mitenkin. Joskus silloin nuorempana, kun ei muuta “ruojuutta” keksinyt, niin piti lähteä lenkille tai uimaan kesällä. Tietenkin siten kuin kotitöiltään ehti. Lapsuudenajan kuntosalit, Lappeenrannassa, olivatkin oikeammin kotitöitä, kun lämmitys hoidettiin puilla ja vesi kaikkeen tarkoitukseen kannettiin parinsadanmetrin päästä pumppukaivosta, johon myöhemmin tuli täyttämistä helpottava kaupungin verkosto ja avaimella avattuna astiat […]

Lue lisää

Lastuja ja lämmitystä

Lastuista ja puukoista Juhani Aho aikanaan kirjoitti kuuluisan teoksensa “Lastuja”. Ne olivat luonnollisesti vertauskuvaannollisia ja sisälsivät erilaisia pieniä kirjoituksia. Lämmittiväthän ne mieltä. Siitä mie sain aiheen tähän aiheeseen, kun tuossa vuoleksin juuri lastuja uunin sytykkeeksi. Suorasyisiä, kuivia laudanpätkiä ja kunnon terävä puukko. Mitäpä sitä muuta. Sitten kokeilin tekniikkaa, että puut sytytetäänkin päältä eikä alta tai […]

Lue lisää

Ajankohtaista tänä talvena-kin

Löysin kätköistäni runon ja kun katselin vanhoja valokuvia, niin sieltä jotain tähän liittyvää. Aiheena on Lumiukko. Näin se menee, olkaa hyvät, ei ole kovin pitkä, mutta vanhanaikainen ja riimitetty jotenkin: Lumiukko Seisovi tuossa keskellä pihaa, melkein kuin oisi verta ja lihaa. Valkoinen asultaan, päässänsä hattu, uusi ei liene, vaan vähän paikattu. Siinä paikallaan, porkkananenä, sylissään […]

Lue lisää

Miu Karjalain

Tämän päivän juttuni liittyy karjalaiaiheiseen kirjoituskilpailuun, johon osallistuin. Menestystä ei tullut muuta kuin että omasta mielestäni tämä oli paras – miun aikaansaannoksistani. Se on kirjoitettu Lappeenrannan eli lapsuuteni karjalan murteella. Tämän jälkeen sitten paremmin ymmärrätte, mitä mie koetan kertoa omasta itsestäni, elämästäni, kaikenlaisesta, kun eihän karjalainen voi muutamalla sanalla selvitä asioista. Jos vaikka kuuntelette karjalaisten […]

Lue lisää

Yksi vaihtoehto kiireen katkaisuhoidoksi

Mie joskus takavuosikymmeninä kirjoittelin oheisen kuvaelman eräästä katkaisuhoidon mallista. Nyt kun olette saaneet reseptejä, eikä nälkäkään enää vaivaa, kannattaa ottaa hyvä asento ja varata hivenen enemmän aikaa. Teksti on runomittaan riimitetty ja useampisäkeistöinen, mutta olihan reissukin useamman päivän mittainen. No niin, oletteko valmiita? Hyvä, sillä tästä se lähtee: Katkaisuhoito Ei ollut se mikään outo juttu, […]

Lue lisää

“Kokkikutosen ruokavinkkejä 2”

Eilen kirjoittamiini ohjeisiin haluan nyt kertoa hieman perusteita, miksi valitsen tiettyjä ruoka- tai raaka-aineita, ettei jää pienimmässäkään määrin epäselväksi kenellekään. Ja lisäksi omia huomioitani aiheeseen liittyen. Täysjyväjauhojen valinta ja vähän muutakin kaupassa huomioitavaa Viljassahan on kaikki tärkeimmät rasva-aineet, joita tarvitsemme oman terveytemme ylläpitämiseen. Ne kaikki hoitavat niitä biljoonia soluja, joista koko ihminen muodostuu. Rasvat huolehtivat […]

Lue lisää