Puhelimet ja kuulokkeet suuri liikenneriski

Olen pitkään seurannut nuorten äitien ja lasten ulkoilua. Hieno asia kaikkineen, mutta … miksi äidin pitää likipitäen aina kulkea omaa vauhtiaan ja näpytellen puhelintaan lapsen tullessa kymmeniä metrejä perässä itkien. Nopea vilkaisu taakse, äkäinen tiuskaisu ja taas kännykkää pelittämään. Lapsi urheasti koettaa juosta äidin perässä tämän kulkiessa pidemmillä, aikuisten askelilla, mutta ei voi mitenkään saavuttaa häntä.

Mikä on tärkeämpää kuin olla lapsen kanssa ulkona ilman, että pitää kavereitten kanssa chattailla kaiken aikaa?

Tänään luin netistä uutisen Amerikoista. Siellä oli kakkosluokkalaisille annettu aihe: Mistä asiasta ei pidä tai mitä asiaa vihaa?

Paras ja koskettavin oli lapsen vastaus: “Vihaan puhelimia ja sitä, että vanhemmat istuvat kaiket illat nenä kiinni puhelimessa, eikä heillä ole aikaa kuunnella, keskustella, lukea, leikkiä kanssani!”

Siinä kaikille äideille ja vanhemmille viesti, jota ei selkeämmin voi ilmaista lapsen mielipiteenä. Ottakaa nyt itseänne niskasta kiinni ja jättäkää puhelin taskuun tai laukkuun. Ei sitä tarvitse koko ajan näpelehtiä varsinkaan, kun olette lasten kanssa ulkoilemassa. Jos katse on puhelimessa ja lapsi kulkee vapaasti, mitä tahansa voi sattua. Ei pienellä lapsella ole ympäristöönsä samaa kontrollia kuin aikuisella. Yhtäkkiä voi lähteä toiselle puolelle tietä katsomaan hänelle jotain mielenkiintoista. Entäpä jos juuri tuollaisessa tilanteessa lapsi kulkeekin auton eteen yllättäen, mitä siihen sanotte! Olette silloin syyllistyneet lapsenne heitteillejättöön ja kannatte syyllisyyttä koko loppuikänne menetti lapsenne henkensä tai ei.

En voi ymmärtää tuollaista käytöstä mielestään aikuisilta ihmisiltä. Ja tätä on tapahtunut kaikkialla Suomessa, missä vain olen liikkunut. Kuinka vanhemmat voivat olla noin itseään täynnä ja kuinka heidän kaverinsa voivat olla tärkeämpiä kuin omat pienet lapsensa, sitä en voi käsittää koskaan. Kaverinne pärjäävät omillaan, mutta kun liikutte liikenteessä jalankulkijoina, silloin pitää sen puhelimen olla taskussa. Ei teidän kontrollinne riitä puhelinta tuijottaessanne seuraamaan samalla liikennettä.

Samoin haluaisin kieltää puhelimen tai musiikin kuunteluun liittyvien kuulokkeitten käytön liikenteessä liikuttiin sitten jalan tai pyörillä.
Eikö järki sano, ettei voi kuulla liikenteen ääniä ja varautua niihin tilanteisiin kuin kuunnella jotain hölmöä älämölöä. Ei juokseminen tai muu liikunta tarvitse mitään musiikkia koko ajan. Sitten törmäillään kuuroina miten sattuu. Puhelinkin voi olla jossain vyössä kiinni. Kyllä sen kuulee ilman kuulokkeitakin. Vai onko näitten kuulokkeitten käyttäjistä tullut ennenaikaisia kuuroja? Ilmeisesti.

Ulkona on terveellistä ja turvallista kulkea, kuunnella luonnon ääniä tai hiljaisuutta. Siinä on aivan kylliksi. Samalla kontrolli pelaa ympäristöön. Kuulette riittävän ajoissa erilaisten kulkuneuvojen lähestymisen ja ehditte reagoimaan ja väistämään tarvittaessa oman terveytenne vuoksi.

Valtiovallan pitäisikin ryhtyä toimenpiteisiin ja kirjoittamaan lakiin maininnan, että liikenteessä jalan ja pyörilläkulkijoitten kuulosuojainten tai kuulokkeitten käyttö julistettaisiin rangaistuksenalaiseksi teoksi. Kaikkien liikenneturvallisuus on tärkeää ja korvat “tukossa” kulkevat aiheuttavat omalla käyttäytymisellään liian paljon lähelläpiti- tilanteita.

Jätä kommentti

*