Stalinin ”laillinen rosvous” kaivertaa edelleen

Nyt pääsevät historian tutkijat vauhtiin, kun Manu on saatettu kunniakkaasti haudan lepoon. Mitä hän teki, mitä jätti tekemättä, mitä olisi voinut tehdä toisin, jne.

Korulauseet valtion päämiehen hautajaisten yhteydessä nousivat atmosfääreihin. Tuntui siltä, ettei mitään rajaa ja että jopa Marsia kauempanakin tietävät, mikä mies oli Mauno Henrik Koivisto.

Varmasti oli ihan ”kääpänen”, kuten savon murteella asia ilmaistaan, siis suomennettuna ”käypänen virkaansa”.

Yksi asia jäi kaivelemaan niitten n. 400 000 kotinsa joutumaan jättäneen karjalaisen puolesta ja josta ”Karjalainen evakko” Savon Sanomissa kirjoittelikin ja kyseli asian perään.

Kävin lukemassa asiaan liittyvää keskustelua vuodelta 2007 ja siellä asian todenperäisyys ilmeni. Vaikka uutisen yhteydessä mainitaan Yle, niin on syytä uskoa uutiseen. Venäjällä oli menot päällä, Jeltsin ottanut vallan ja Baltian maissakin menot parhaimmillaan. Tosin oli siinä lehtikeskustelussa paljon asiattomiakin mielipiteitä, mutta niitten kirjoittajat lienevät olleet kotinsa säilyttäneitä ja niistä lähtökohdista on helppo puhua ”jostakin korvesta ja sen palautuksista”.

Miksi Manu vaikeni ja miksei hän ottautunut koko asiaan? Oliko niin, että kun hänellä ei itsellään ollut muuta kontaktia Karjalaan kuin se velvollisuus puolustaa isänmaataan rauhantekoon saakka, että ”nyt saa mun pualestan Karjala olla aivan miten vain, kun meni aikaa monta vuotta rypiessä siellä”.

Hänellä, Manulla, ei ollut omia juuria muualle kuin Turun suuntaan, joten lienee tuo välinpitämättömyys johtunut siitä. Suuri osa karjalaisista oli v. 1990 – luvun alussa vielä aktiivisesti työelämässä, myös evakot, joten hyvin ymmärtää sen kiukun ja tuskan, miksi ei valtionpäämies ottaudu mitenkään. Minkäänlaista keskustelua ei julkisuudessa käyty asian johdosta. Miksi?

Kyllä sen jälkeen oli aikaa veljeillä veli-venäläisten kanssa vaikka miten. Tottakai. Tuohan on päivänselvää, mutta se oli täysin turhaa jälkien peittelyä. Todella vaikeisiin asioihin ei Manulla tuntunut riittävän rohkeutta, vaikka korulauseissa sitäkin on esitelty

Itsekin karjalaisten jälkeläisenä pystyn hyvin ymmärtämään sen kiukun ja tuskan, kun ei edes keskustelua käyty kyselyistä huolimatta. Lienee ollut aina kiire pelaamaan lentopalloa, se kun nyt sitten oli tärkeämpää kuin 400 000 ihmisen kotiseuduista keskustelu.

Juuri silloin, kun asia oli ajankohtainen ja mahdollisuudet Stalinin piirtämien rajojen palauttaminen alkuperäiseen asuunsa, silloin olisi pitänyt iskeä kiinni. Vaikka Manu oli pelimies, niin ei se näkynyt muualla kuin lentopallossa ja sillä ei ollut mitään tekemistä väkisin ja vääryydellä varastettujen maitten eli Karjalan kohdalla. Kyllä tuollakin sikariportaan pelissä jos joku olisi vetänyt omat rajansa kesken pelin, niin varmasti olisi löytynyt sanomista.

Nyt asia on poissa päiväjärjestyksestä. Nykyinen tilanne ei enää suo mahdollisuutta missään muodossa muuta kuin ajatella, mitä olisi merkinnyt päästä takaisin kotiin, vaikkapa vain tuhottuunkin. Ehtihän moni korjata talonsa ja jopa rakentaa uudenkin, kunnes tuli lopullinen lähtö. Iso osa suomalaisista olisi saanut töitä jälleenrakentamisen ja korjaamisen johdosta ja paljon, paljon muuta.

Asia on ikuisesti haudattu. Miksi Manu vaikeni, miksi jeppe juo, miksi? Kysymyksiä vaille vastauksia.

Evakoita on yhä jäljellä. Suuri osa ei ole halunnut käydä entisillä kotiseuduillaan, osa taas olisi sinne lähtenyt jopa pysyvästi. Siellähän ne kirjojen mukaan ovat vielä entisillä, suomalaisilla omistajillaan. Eihän niistä mitään kauppakirjoja tehty, Stalin vain otti vahvemman valtuudella. Siis varasti suoraan sanottuna. Teki suomalaisista syyllisiä ihan vain huvikseen. Karjala takaisin – vaade ei siten ollut tuulesta temmattu.

Lisätty klo 17.05.

Olihan evakoita eli asumuksensa jättäneitä pitkin itärajaa aivan pohjoiseen saakka, joten ”karjalaiset evakot” tarkoittavat heitä kaikkia etelästä pohjoiseen vanhan rajan mukaan.

Kommentit

  • Jorma Hukka

    Ihan ekaksi Iso kiitos Sinulle Hannu Musakka rehellisestä ja totuuden mukaisesta kirjoituksestasi. Tämän kiitoksen esittää Laatokan Karjalan Salmin evakon poika Jorma Hukka.
    Sitten itse asiaan. Mauno Henrikkiä ylistetiitn maan ja taivaan väliltä. Manu oli löysä ja vetelä prsidentti. Manusta on jäänyt mieleeni vain fundeeraus, kyl se siitä ja bernstainilaisuus. Tämä berntainilaisuus julistettiin heti vaalien jälkeen. Entäs, kun Viro itsenäistyi, niin Suomessa vaan mietittiin mitä pitäisi tehdä. Onneksi Esko Aho hoiti asian. Manu haudattiin Kekkosen ja Rytin väliin. He olivat kuitenkin suuren luokan valtiomiehiä verraten tähän Koivistoon. Manun paikka olisi ollut Sorsan vieressä ja sinne kuuluvat myöskin toverit; Halonen, Ahtisaari ja Lipponen ym. (tämän asian toin julki kirjoituksessani lyhyesti palstalle. Eipä julkaistu)
    Lainaan tähän vielä kenraali Adolf Ehrnroothia (Joukkoja johdetaan aina edestä ja omalla esimerkillä.) Manun suurin ja kyseenalainen saavutus oli kutsua kaikki halukkaat Inkeriläiset Suomeen. Samoin viedä suurin osa presidentin valtaoikeuksista. Jos Kekkonen olisi ollut nuorempi ja presidenttinä 1990-luvulla, niin Karjala olisi saatu takaisin.
    Lopuksi lohduttakoon tämä ortodoksinen lause Mauno Koiviston viimeistä iäisyysmatkaa ja kutsua Iltasoittoon
    Saata Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu.

    • Hannu Musakka

      Kiitos Jorma kommentistasi.
      Silloin, kun Manu jätti tekemättä tuon em. asian, siinä vaiheessa hänen arvostuksensa putosi nollaan. En koskaan sen jälkeen arvostanut häntä, teki tai jätti tekemättä. Sen vuoksi, ikävä kyllä, miuta ei hetkauttanut yhtään hänen kuolemansa, eikä hautajaisensa. Toki hän ne ansaitsi, siinä missä muutkin ihmiset, mutta karjalaiset tuskin hänen peräänsä itkivät ja ehkä joku muukin. Niin se vain on!

      Tuo viimeinen toteamuksesi on hyvin oikeaan osunut. Muistan, kun hänen presidentin virkansa lähtölaskenta oli jo alkanut, niin hän fundeerasi, missä maissa eivät ehtineet vielä Tellervon kanssa tekemäänkään valtiovierailua, joten se paljasti sen, mikä hänelle oli tärkeää, oli se sitten tarkoitettu vitsiksi tai ei.

Jätä kommentti

*