Suojatiet – suomalaisen autoilijan ongelmapaikka

Päivittäin kuljetaan suojateitä pitkin Suomessakin miljoonia kertoja. On tuurissaan, että henki on vielä tallella. Valitettavan paljon hengenlähtöjäkin on sattunut ja aivan turhaan. Ajoneuvon kuljettaja siinä sitten kärsii vielä taloudellisiakin menetyksiä mahdollisen muun tuomion lisäksi. Ei ole sen arvoista kiirehtiä.

Suomen tieliikennelaissahan määritellään, että autoilijan on pysähdyttävä suojatien eteen havaitessaan jalankulkijan lähdössä ylittämään tietä.

Miksi se asia on niin vaikeaa autoilijoitten ymmärtää ja ennakoida? Olen havainnut, että vaikka jalankulkija odottaisi mahdollisuutta tien ylitykseen, sitä ei hänelle suoda eikä tarjota kuin äärimmäisessä tilanteessa. Valtaosa autoilijoista kuvittelee olevansa teitten kuninkaita ja että heitä pitää väistää. Vasta sen jälkeen jalankulkija saa ylittää tien. Näin näkyy käytännössä olevan.

Norjassa olen liikkunut vuosikausia ja jo ensimmäisellä kerralla hämmästykseni oli valtava: Tehdessäni askeleen verran siirtymistä suojatien suuntaan, liikenne pysähtyi välittömästi. Siis jo aikomus aiheutti positiivisen ja lämpimän tunteen sisälläni. Eikä se ollut sattumaa, vaan jatkuvasti ja kaikkialla, missä olen Norjassa liikkunut jalan, aina sama tilanne. Ei ole tapahtunut minkäänlaista poikkeusta.

Sensijaan täällä rakkaassa kotimaassani, on vain pitänyt ottaa tilanne haltuun ja lähteä ylittämään suojatietä. Ovat he sitten pysähtyneet, ei muutoin. Muutoin olisin Kaavillakin saanut seistä suojatien kohdalla ties kuinka kauan.
Voihan se olla, että onneni kääntyy joskus, eikä autot pysähdykään. Silloin saattaa tulla kiire pois alta.

Monta kertaa olen havainnut pieniä koululaisia seisomassa tien reunassa odottamassa ylitysmahdollisuutta. Pitkän aikaa ovat saaneet seistä ja sitten vasta, kun autojono on loppunut, pääsevät tien yli. Monesti olen mennyt auttamaan heitä, pysäyttänyt liikenteen ja sanonut lapsille, että “nyt päästään yli”. En tiedä, millaisia ajatuksia on autoilijoitten päässä sillä hetkellä liikkunut, kun vain röyhkeästi katkaisen heidän vauhtinsa. On vain pakko tehdä niin.

Miksi todellakin on niin vaikeaa päästää jalankulkijoita tai pyöräilijöitä tien yli suojatien kohdalla? Mitä ilmeisimmin liikennesäännöt eivät ole mielessä. Näkeehän sen jo kaukaa, milloin joku tekee aietta lähteäkseen ylitykseen. Silloin on vain hiljennettävä vauhtia ja pysäytettävä ajoneuvo. Siinä ei ole muuta mahdollisuutta.

Miten hyvältä sitten tuntuukaan, kun jalankulkija kiittää tilanteen huomioimisesta. Usein olen joutunut näyttämään kädellä merkkiä jalankulkijoille, että “olkaa hyvät”, kun mitä ilmeisimmin eivät sellaiseen ole tottuneet.

Taaskin tänään pysäytin yhden asuntoauton ja sanoin vastapuolella odottavalle vanhukselle, että “tulkaa vaan, kyllä ne nyt odottavat ja päästävät tien yli”. Ensin arveli, mutta sitten lähti ylitykseen ja näytti autoilijalle kiitosmerkkiä, vaikka miulle ehti sanomaan, että “eihän tässä niin kiire ole minnekään”.

Eihän tuossa kuitenkaan siitä ole kyse, onko kiire vaiko ei, vaan että autoilijoitten on vain huomioitava jalankulkijat ja päästettävä heidät tien yli suojatien kohdalla. Johan sen merkitkin edellyttävät.

Kukaan ei häviä ajassa yhtään, jos muutaman sekunnin viive tulee ajamiseen. Sillä ei todellakaan ole mitään merkitystä minnekään ehtimiseen.

Toivon kohteliaisuutta liikennekäyttäytymiseen ja juuri suojatietä ylittävien kohdalla. Miksipä ei muutoinkin.

Jätä kommentti

*