Talvihan siitä tuli

Jos ennustajia on uskominen, niin miten sanoikaan aikanaan Römpän äijä Karin piirroksessa Hesarissa: ”Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin talvi tulee aikanaan”. Niin se vain tuli. Toisen ennusteen kirjoitan tämän jutun loppuun vähän enteillen kevättä.

Nyt on lunta, mitä myydä tai varastoida. Se se onkin varakas, joka pystyy lumetkin varastoimaan, ennen sanottiin, muttei sekään enää pitäne paikkaansa. Hiihtolatuja varten säilötään lunta purukasoissa, kuten ennenvanhaan. Eikö muuten olekin aika jännä juttu, että monisatavuotinen tapa säilyttää purun alla vaikkapa lunta tai jäätä, toimii edelleenkin.
Toinen vanha tapa oli rakentaa taloihin harjakatto, että keväällä lumet valuvat alas nopeammin ennenkuin katto pettää. Tämänpäivän arkkitehdit eivät sitä koulua ole käyneet vieläkään, että osaisivat suunnitella Pohjolan lumisiin oloihin reiluharjaisia rakennuksia, kun joka talvi jossain päin sortuvat talot lumen painosta. Nyt on taas talojen katoille kertynyt lunta niin paljon, että kun vähän suveaa, niin alkavat kattorakenteet taas uhkaavasti notkua. Ehkä paikoitellen ja pohjoisemmassa osassa maata on ymmärretty, muttei ainakaan Etelä- ja Keski- Suomen korkeudella.

Luottanevatko liikaa ennustajiin, että kasvihuoneilmiö on vallannut Pohjoisen pallonpuoliskon, eikä talvi ole enää niin runsasluminen kuin ennen vai mistä johtuu? Pitänee laittaa arkkitehtiopiskelijat ja valmiitkin vielä koulunpenkille. Nytkin uloskatsoessa näyttää aivan valkoiselta ja ilmassa on lisää tulossa. Mikä ihme kasvihuoneilmiö? Ja talojen katoilla kohta metrin verran lunta.

Ehkä se on niin, että maapallon keskilämpötila on noussut, kun jäävuoretkin sortuvat. Joittenkin tietojen mukaan niin on aina tapahtunut ja sitten taas välillä on rauhallisempaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki asutus tällä telluksella on saman ilmakehän sisällä, joten kaikki on mahdollista, enkä suinkaan epäile moisia tutkimuksia.

Kuitenkin todennäköisempää on, että sää on talvella Suomessa kylmempää kuin kesällä ja että talvella on enemmän lunta kuin kesällä. Joka vuosi näin on käynyt. Talven tulo tulevaisuudessa on sitten hivenen toinen juttu, kun se aika pitää elää, ennenkuin näkee, millainen sää on. Voi vain kuvitella ja levitellä uhkakuvia jos vaikka mistä luonnonilmiöistä, lukee niitä sitten sammakon takajalkojen räpylöitten karvoittumisesta tai muurahaisen syvääluotaavasta katseesta aamuauringon käydessä silmiin juhannuksena.

Muurahaiset osaavat tuon aiemminmainitun rakennustaidon, kun keot suunnitellaan teräväharjaisiksi, että keväällä sitten auringon lämmittäessä etelänpuoleinen sivu sulaa ensimmäisenä. Oletteko muuten koskaan nähneet muurahaiskeon painuvan kasaan lumen painosta? Eihän keko edes kerää niin paljon lunta päälleen, vaikka lumen merkitys onkin lämmittää asumusta, että sisällä tarkenee horkassa viettää kylmimmän ajan.

Siihen en syyllisty koskaan, että mistään asiasta sanon: ” Enkös mie sanonut tai että olisi pitänyt sittenkin”. Kuitenkaan en välty mainitsemasta sitä pientä ja lyhyttä runoa joulukuulta, kun yleisesti oltiin läpi valtakunnan huolissaan siitä, ettei talvea taida tullakaan, kun ennen jouluakin oli pitkä lämmin jakso. Lopetin runon siihen, että vielä tulee lunta niin paljon, että lumiukotkin ovat mahdollisia. Lienee sattunut ajatukseni kohdalleen, mutta jos vähänkin vaivautuu miettimään, niin onhan tuota aina tullut … ainakin sen verran.

Sitä olen myös kulkeissani miettinyt, mikä on pitkien ja lyhyiden räystäitten ero? Pohjois-Norjassa olen siihen kiinnittänyt huomiota, että talot ovat yleisesti ottaen lyhyträystäisiä. Ehkäpä joku suomalaisjuurinen on rakentanut talonsa perinteiseen suomalaiseen tyyliin. Sateella varsinkin seinät kastuvat, eikä lyhyistä räystäistä ole sellaista suojaa kuin meillä. On sillä varmaan jokin merkitys, mutta sen, minkä olen havainnut, niin tasakattoisia pientaloja en ole juurikaan nähnyt. Harjakattoistia paikoitellen vierivieressä vuonojen rinteillä. Suomeen kun saisi sen ajattelun myös, niin paljolta riesalta kevättalvisin selvittäisiin.

Sitten se lupaamani ennuste edesmenneen Kari Suomalaisen piirroksesta. Ennustehan on se, että ”mitä Marianpäivänä katolla, sitä vappuna vaossa”. No, katonpaikkaaja Kutiainen oli Mariana katolla ja Vappuna vaossa. Että silleen.

Jätä kommentti

*