Kenen viisaan keksimä nimitys – ROSKARUOKA?

Valtavaa suosiota läpi maailman nauttivat monenmoiset Hampurilaiset, joita nimitetään monella muullakin nimellä. Roskaruoka on kaikista halventavin tuostakin ateriasta, johon käytetään pääsääntöisesti korkealaatuisia raaka-aineita salaatteineen.

Joku ihmeellisiä koukeroita tekevä julkkiskokki lienee tuonkin, roskaruoka, nimityksen takana, vaikka useimmiten on paljon enemmän toivottavaa niissä kaikenmaailman olemattomissa kastikekiekuroissa lautasen keskellä.
Ruokahan yleensä nautitaan sen vuoksi, että on nälkä.
Tulee mieleeni muuan reissu tuonne Itävaltaan. Saksankielentaitoni riitti havaitsemaan sanan ”kartoffeln”, suomeksi peruna. Muu porukka katseli listalta mitä hienoimpia nimiä ja päättivät valita sellaisen, josta eivät saaneet tolkkua.

No, sitten, kun tarjoilija toi ensin heille, niin suomalaispojilla jäi monttu auki, kun lautasen pohjalle oli kokki vääntänyt hyvin vähän ja epämääräistä. Miulle toi ihan kunnon aterian perunoineen päivineen ja maksoikin paljon vähemmän. Miun ei tarvinnut lähteä minnekään enää syömään, mutta kaverit lähtivät etsimään lähintä grilliä, kun oli jäänyt melkoinen nälkä.

Mietin silloin, että mikähän senkin ruoan tarkoitus oli? Ei ainakaan se, että pelkästään sillä lähtee nälkä. Se lienee ollutkin vain sellainen juomien vauhdittama seurusteluateria – iltapala, mutta miulle tuli onneksi normaali päivällinen.

Minkä verran nuo ateriat sitten poikkeavat mäkkäreitten myymistä ”roskaruoista”? Ei pätkän vertaa. No, kenties ranskalaiset öljyssä kypsennettyinä ja aromisuolalla maustettuina sisältävät hieman ylimääräistä energiaa. Kukapa sen milloinkin tietää, sivusta seurattuna, että kenellä on milloinkin minkäkinlainen energiantarve. Ei kukaan.

Ja voihan sitä joskus itsensä vapauttaa kahleista ja nauttia hyvässä seurassa ”syntisen hyvän” hampurilaisannoksen. Raaka-aineet kestävät vertailun kaikelle ruoalle. Ei sitä monikaan kotiin osta sen kummempia ruoka-aineita. Makaronilaatikkoa syödään monena päivänä, salaatti on harvoin kaikilla aterioilla jne.

On siten ruoka-aineita alentavaa puhua mistään roskaruoasta.

Säälin sitä henkilöä, joka tuollaisen sanan on keksinyt. Kenties joku hyväosainen ravintofanaatikko, joka kuitenkaan ei sen kauemmin elä täällä maanpäällä. Ja sairastelee flunssat ja siitepölyallergiat, olematta lopulta sen terveempi kuin henkilö, joka silloin tällöin nautiskelee syntisen hyvää hyvässä seurassa.

Lopettaisivat puhumisen roskaruoasta, sillä ei sellaista ole olemassakaan! On vain erilaisia aterioita, eikä tuskin monikaan päivittäin pistele mäkkäreita ja jos nautiskelee, niin jokaisellahan on oma elämänsä. Jos kaikesta huolimatta elää vielä pitkän ja hyvän elämän, niin mikä oikeus on kenelläkään tuomita herkuttelijaa!

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kotiruokaa kukaan harvemmin nimittää roskaruuaksi, vaikka aihetta sellaiseenkin saattaisi joskus löytyä. Todennäköisesti pyhästä aihepiiristä on kyse. Ehkä kotiruuan kohdalla käsitykseen vaikuttavat historialliset kokemukset ruuan puutteesta kuten myös siitäkin, että onhan se itse kyhättyä. Perinteitä kotiruuan valmistuksen kohdalla siirretään myös – mutta niinhän tehdään mäkkärin kohdallakin. Mäkkäriruoka on lopulta kallista, mutta halvempaa kuin ravintolassa. Tästä voisi päätellä sen, että ruoka Suomessa on kallista, ainakin jos elää toimeentulominimillä.

  • Hannu Musakka

    Niinhän se on. Kyse on ilmeisesti hyvää ravintolaruokaa syövästä ravintotieteilijästä, joka ei näe nälkää, eikä tarvitse tehdä kompromisseja. Kotiruoka ja mäkkäri vastakkainasetteluna ei ollutkaan tarkoitukseni, vaan että yleensäkään minkään ruoan nimittäminen roskaruoaksi on mielestäni halventavaa kaikille ruoka-aineita tuottaville, jotka niska limassa tekevät työtä.
    Mäkkäriruoka on ravintolaruokaa halvemmasta päästä, muttei se sen enempää muutu kovinkaan paljon ravintopitoisemmaksi, vaikka maksaisi maltaita syödäkseen hienosti, kuten sanonta kuuluu. En miekään ole käynyt pitkään aikaan mäkkärillä sen paremmin kuin ravintolassakaan. Itsetehdystä tietää tarkkaan, mitä se on ja täydentävät ravintoaineet saan muualta, kun ei kukaan koskaan pysty miunkaan ruoka-annoksestani laskemaan siinä olevaa ravintomäärää. Luotan siihen, että kun suusta laitan sisään mahdollisimman riittävästi, niin elimistö on sellainen tietokone, joka ilmoittaa pienellä viiveellä tosin, onko tarpeellisia ravintoaineita tullut ja jos on liikaa, niin se laittaa kahta reittiä pois ylimääräiset.

Jätä kommentti

*