Kauniin tähtisumun kertomaa

Illan ensimmäinen tähti syttyy tummenevalle taivaalle, ja pian,kun viimeinenkin auringonkajo on häipynyt sinivihreän meren taa,huomaan niitä tuhansia,kenties miljoonia.Ilman täyttää raikas,suolainen tuoksu,joka melkein huumaa malttamattoman mieleni. Aina tällaisen illan tullessa odotan Häntä.Ja aina Hän myös saapuu . . . siroin,äänettömin askelin,satiinikeijuna. Käsi kädessä astelemme rannan pehmeälle hiekalle,hakeudumme palmun hiljaa huojuvien lehvien alle,kuuntelemme,kuinka valtameren mainingit murtuvat koralliriuttoihin […]

Lue lisää

Vaatimaton omakehu

Runous on jalo taide, sillä luodaan tieto,maine. Ken runoniekan lahjan, on saanut syntyissään; on elämänsä rikas, voi lahjast’nauttia hän eläissään. Tiedättekö yhtään heistä, tarviitteko esimerkin ? Nimi jos ei mieleen muistu, tässä näätte virtuoosin . . . – itseäni aina kehun, muuhun en voi suostua. Jos jotakuta kehu risoo, voi huoneest’ . . . tästä […]

Lue lisää

Uudenkarhea SS bloggari esittäytyy,olkaa hyvä

Arvoisat lukijani,bloggarigolleegani samassa touhussa ja muutkin,jotka sattumoisin tätä tekstiä nyt silmäilevät : Muistan kansakouluajoilta,muutaman kymmenen valovuoden takaa, vanhan naisopettajan,joka opetti meille,vaahtosammuttimen kokoisille pojannappuloille,hyvän käytöksen kauaskantoisia sääntöjä.No,arvaatte varmaan,kiinnostivatko vanhan ladyn opit meikää . . . pöh,mitä vielä . . . luulisi maailmassa olevan mukavampaakin oppimista,kuin miten kiitetään ja kumarretaan ja kätellään ja . . . ei […]

Lue lisää