Runous on jalo taide,
sillä luodaan tieto,maine.
Ken runoniekan lahjan,
on saanut syntyissään;
on elämänsä rikas,
voi lahjast’nauttia hän eläissään.

Tiedättekö yhtään heistä,
tarviitteko esimerkin ?
Nimi jos ei mieleen muistu,
tässä näätte virtuoosin . . .
– itseäni aina kehun,
muuhun en voi suostua.
Jos jotakuta kehu risoo,
voi huoneest’ . . . tästä poistua!

Jos oon ihan rehellinen,
olen mies mä tunnollinen.
Syntyiss’sain mä pellavan,
ihanaisen . . . ilmavan . . .

Metsäst’usein mietiskelen,
naimakauppaa kehittelen.
Mistä löydän Metsän Vienon ?
Vellinkeittäjäksi . . . – hienon !

Kuljen vaarat,kuljen haat,
kukkaniityt,lehtomaat.
Vain Tapio ain mielessäin,
sille annan . . . elämäin.

Osku