Perhokalastuksen riemua

Vihdoinkin koitti se kaivattu viikonloppu, jolloin pääsin toteuttamaan lempiharrastustani. Perjantaina iltapäivällä suuntasimme ystäväni kanssa auton nokan kohti Lieksanjokea, tarkemmin määriteltynä Ruunaan koskialuetta. Tarkoituksemme oli kalastaa Murroo- ja Siikakoskien alueella koko viikonloppu. Majoituksen olimme varanneet n. 6 kilometrin päästä kohteesta. Keli oli lämmin, mutta joitakin sadepisaroita putoili auton tuulilasiin ajaessamme Nurmeksentietä. Enteilimme kalakelin olevan hyvän. Perille päästyämme majoituimme ripeästi ja kiskoimme kahluuvarustuksen päällemme. Ja sitten vielä autolla loppumatka perille.

Pian olimmekin jo kävelemässä parkkipaikalta kohti Murookosken niskaa. Mieli oli korkealla ja luonto ympärillämme näytti jo kauniin kesäiseltä. Kirmasimme viimeiset sadat metrit melkein juoksujalkaa. Murrookosken niskalla ei ollut ketään ja meillä oli siis hyvin tilaa kalastaa lähellä rantaa kulkevaa virtapaikkaa kahdestaan. Alle kymmenen minuuttia aloituksesta vapani taipui ja väsyttely alkoi. Jännittävän tiimellyksen aikana huusin kaveriani haavitsemaan kalaa ja yritin uittaa kalan, kirjolohi näytti olevan, kohti haavia. Kalakaverini ei aivan ylettänyt koukata kalaa haaviin ja se riuhtoi itsensä irti. Vähän ajan päästä kala iski uudelleen ja katkaisi perukesiiman. Vielä kolmannen kerran tuli kunnon tämmi perhoon, mutta sekin kala irtosi. Ystäväni perhoon iski myös kala, mutta sekään ei halunnut jatkaa yhteistyötä loppuun asti.

Kellon ollessa jo paljon, lähdimme kämpille lepäämään ja pohtimaan perhokalastuksen hienoutta. Aamulla jatkoimme uusin virkein silmin kalastusta ja tällä kertaa sain saalista ylös asti kirjolohen ja säyneen muodossa. Päivä alkoi lämmetä ja palasimme majoitukseen laittamaan kalat ruuaksi ja lataantumaan iltakalastusta varten.

Illalla joki ei ollut yhtä aktiivinen, kuin edellisenä iltana. Ystäväni sai yhden kalan ottamaan perhoonsa ja se katkaisi siiman. Muuta mainittavaa ei tapahtunut. Mukavan päivän jälkeen oli rentouttavaa siirtyä myöhäisillan saunaan ja nauttia muutama saunajuoma. Pitkän päivän jälkeen uni tuli kuin halolla päähän lyötynä.

Vielä sunnuntaiaamuna kävimme pari tuntia kalastamassa tyhjää jokea ja sen jälkeen kamppeitten pakkaukseen ja kämpän siivoukseen. Kun auton nokka kääntyi Ruunaalta kohti Lieksaa, olimme kumpikin tyytyväisiä vaiherikkaaseen reissuun. Paljon kaloja karkaili, mutta sellaista se kalastus joskus on. Kun vielä söimme Lieksassa kunnon pizzat ja kebabit, oli kahden keski-ikäisen miehen reissu paketissa. Ja syksymmällä sama uusiksi.

siellä missä vesi laulaa

siellä missä kuohu lyö

siellä talletan mieleen muistot

ei niitä ajan hammas syö

 

 

Kommentit

  • plokkariukki

    Hienoja reissuja ja kaloja! Kunpa pääsisi itsekin joskus vielä perhokalaan, viimeisestä perhoreissusta jo useampi vuosi

Jätä kommentti

*