Aika tuulettaa ikäkäsityksiä

Vaikka väestön ikärakenteen muutos on laajalti tunnistettu, mielikuvat vanhenevista ihmisistä eivät ole päivittyneet nykyaikaan. Tuore tutkimus ovat osoittanut, että eliniän pidentyessä ihmisten toimintakykyiset vuodet ovat lisääntyneet myöhemmässä keski-iässä. Raihnainen vanhuus on siirtynyt myöhempään elämänvaiheeseen.

Mikä pitää yllä stereotyyppisiä mielikuvia vanhenemisesta? Miksi ikääntymisestä kertovien juttujen kylkeen tyrkätään kuva rollaattorista ja tossuista?

Maailman vanhenevat yhteiskunnat eivät ole riittävästi valmistautuneet jo kauan aikaa ennustettavissa olleeseen ikärakenteen muutokseen. Vanhojen ihmisten määrä maailmassa kasvaa siitäkin syystä, että ihmisen elinikä on pidentynyt. Yhteisvaikutuksena on tiedossa monenlaisia yhteiskunnallisia murroksia. Ennen kuin ne voivat tapahtua, pölyttyneet käsityksemme vanhoista ihmisistä tarvitsevat päivityksen.

Terveysteknologia tulee koteihin

Osuipa silmiini amerikkalaisen talousmedian tuore juttu, jonka kirjoittaja pohti teknologian merkitystä senioreiden hoivassa ja elämänlaadun parantamisessa. Suomi on amerikkalainen, sanotaan usein. Sen vuoksi myös pohdinnan alla olleet asiat tuntuivat tutuilta ja todennäköisiltä.

Senioreiden ruutuaika lisääntyy ja monet digipalvelut solahtavat heidän käyttöönsä helposti.

Niin Amerikassa kuin Suomessakin yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä ylittää 20 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Eläkkeelle jäävät ihmiset ovat toimintakykyisiä ja taloudellisesti toimeliaita. Heidän vaikutuksensa ulottuu kolmeen tai jopa neljään sukupolveen. He tekevät mm. ostopäätöksiä paitsi itsensä, myös lastensa perheiden hyödyksi. Monilla heistä voi olla omien iäkkäiden vanhempiensa asiat hoidettavinaan.

Lukemani jutun amerikkalainen kirjoittaja ennusti kotien terveysteknologian yleistyvän viihdeteknologian tapaan. 1950- ja 1960-luvulla syntyneet suuret ikäluokat ovat joko eläkkeellä tai sen kynnyksellä. Heistä suuri enemmistö on omaksunut käyttöönsä älypuhelimet ja tabletit. Amerikassa – miksei siis myös Suomessa – he käyttävät niitä yhtä paljon kuin X-sukupolvi ja millenniaalit.

Senioreiden ruutuaika lisääntyy ja he omaksuvat helposti terveyssovelluksia ja -teknologiaa. Koronapandemia on kannustanut myös työelämän ulkopuolella olevat digiloikalle.

Kun terveysteknologia arkipäiväistyy ja tulee loppukäyttäjänsä ulottuville, tarvitaan myös markkinoinnin ja viestinnän osaamista.

Palvelu- ja tuoteinnovaatiot ihmisten itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi tulevat olemaan kysyttyjä ja niissä on suuri liiketoiminnan mahdollisuus.

Insinööriajattelun lisäksi tuotekehityksessä tarvitaan käsitystä ikäsidonnaisista tekijöistä eli ikäymmärrystä. Tarvitaan myös markkinoinnin ja viestinnän osaamista, jotta terveysteknologia arkipäiväistyy ja tulee loppukäyttäjänsä ulottuville.  Mitä muuta nämä näkymät tarkoittavat kuin mahdollisuuksia ja uusia työtilaisuuksia?

Tuulettaminen raikastaa ilman, myös omien korvien välissä.

Jätä kommentti

*