Hanki elämä

Tuskin alkua pidemmälle on ehtinyt tämä uusi 20-luku, ja jo nyt pukkaa elämäntaito-opasta ja viisaita neuvoja elämänhallintaan. Viime viikolla Suomessa vieraili monista teoksistaan kuuluisa psykologian ja käyttäytymistieteellisen neurologian professori Daniel Levitin markkinoimassa uutukaista vanhenemisopasta: How to Age Successfully, Miten ikäännyt menestyksekkäästi.

Vanhuus on elämän merkityksellisyyden huippuaikaa

Levitinin mukaan juuri nyt, 20-luvun kynnyksellä, on onnekasta olla 70-vuotias. Seitsemänkymmentä on uusi viisikymmentä. Teknologia ja tiede ovat ratkaisseet ongelmat, joiden vuoksi ihmiset menehtyivät suurin piirtein tuossa iässä viime vuosisadalla. Vanhuus on hänen mukaansa merkityksellisyyden huippuaikaa ja kehitysvaihe, missä voi laittaa ison vaihteen päälle. Uskokaa pois, sillä 72 maassa tehdyn tutkimuksen mukaan 82-vuotiaana onnellisuustaso on parhaimmillaan.

– Älä jää eläkkeelle, sanoo Levitin. Vaikka jäisitkin pois töistä, eläköidy johonkin muuhun tehtävään: Tee hyväntekeväisyyttä, vapaaehtoistyötä ja mentoroi nuorempia. Hän kannustaa hakeutumaan toisten ihmisten seuraan ja olemaan utelias uusien asioiden opettelussa ja oppimisessa.

Sukupolvet ja ikäluokat toinen toistensa jälkeen keksivät pyörät uudestaan ja uudestaan. Vähän paremmin pyörivinä ja uudenkarheina, tosin.

Hiljainen tieto ei tartu, jos sille ei koeta olevan tarvetta

Nuorempien neuvomisessa saa helposti näpeilleen, senhän me eläkeiässä olevat tiedämme. Kukapa muu kuin oma lapsi teini-ikäisenä vastasi lähes jokaiseen hyväntahtoiseen neuvoosi: Hanki elämä!

Paljon puhutun hiljaisen tiedon siirtämisen kanssa käy vähän samalla tavalla: Se ei tartu, jos sille ei ole tarvetta juuri silloin, kun sitä on tarjolla. Sen vuoksi sukupolvet ja ikäluokat toinen toistensa jälkeen keksivät pyörät uudestaan ja uudestaan. Vähän paremmin pyörivinä ja uudenkarheina, tosin.

Olisi suuri houkutus kertoa menestyksekkään ikääntymisen oppaan kirjoittaneelle Daniel Levitinille, että osallistumisen järjestötoimintaan, yhdessä harrastamisen, keskinäisen luottamuksen ja huolenpidon terveyttä edistävä ja elämän merkityksellisyyttä lisäävä voima on todettu jo vuosia sitten myös suomalaisissa tutkimuksissa.

Menestyksekkään vanhenemisen edellytyksenä on ihmisen toimintakyky. Tässä pääsemmekin vuosikymmeniä sitten keksityn pyörän selkään: Polkemalla terveiden elintapojen tuttua tietä menestyksekäs vanhuuskin on mahdollinen.

Sosiaalisesta pääomasta terveyden ja elinvoiman antajana on kirjoittanut useita kirjoja neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyyppä. Myötätunnon matkasaarnaajaksi itseään kutsuva professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta on tutkinut elämän merkityksellisyyden kokemusta: Se on toisten hyvän tai itse tärkeäksi kokemamme asian edistämistä. Näitä toteuttaakseen ihminen yleensä hakeutuu toisten ihmisen yhteyteen ja mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Terveiden elintapojen tiellä menestyksekäs vanhuus on mahdollinen

Daniel Levitin myöntää, että menestyksekkään vanhenemisen edellytyksenä on ihmisen toimintakyky. Tässä pääsemmekin vuosikymmeniä sitten keksityn pyörän selkään: Polkemalla terveiden elintapojen tuttua tietä menestyksekäs vanhuuskin on mahdollinen.

65-75-vuotiaille on keksitty uusi, ikäluokkaa hyvin kuvaava nimi The Yold (young old eli nuoret vanhat).  Tämän ikäluokan ennustetaan pitävän itsestään ääntä ja muuttavan maailmaa, kuten he ovat tottuneet tekemään tähänkin asti.

Vuorien vuosikymmen on alkanut

Jos 70-vuotias on uusi viisikymppinen, mitä ovatkaan alkaneen vuosikymmenen aikana suurin joukoin työelämän taakseen jättävät vähän yli 60-vuotiaat? Onneksi maailmalla ollaan nokkelia: 65-75-vuotiaille on keksitty uusi, ikäluokkaa hyvin kuvaava nimi The Yold (young old eli nuoret vanhat). Minusta hyvä suomenkielinen nimitys olisi VUORET (vanhat nuoret). Tämän ikäluokan ennustetaan pitävän itsestään ääntä ja muuttavan maailmaa, kuten he ovat tottuneet tekemään tähänkin asti.

Heistä on alkaneen 20-luvun aikana tulossa suuri ja järkkymätön ikäluokka, haastavia ja uudenlaisia yhteisöjä perustavia ihmisiä, jotka eivät tyydy mihin tahansa puhuttiinpa sitten sote-uudistuksesta tai palveluasumisesta. Eivätkä he vaadi liikaa: vain hyvän ja merkityksellisen elämän.

Kommentit

  • plokkariukki

    Kiitos Eeva-Riitta kannustavasta kirjoituksestasi. Olen pyrkinyt oman työurani päättyessä ja päätyttyä useammallakin alalla siirtämään tätä hiljaista tietoa muunmuassa kirjoittamalla seuraajille “muistioita” ja antamalla pyydettäessä puhelimitse ja paikalla käyden neuvoja ja ohjeita. Osa entisistä ammateistani ja töistäni on vain yksinkertaisesti loppunut ja hävinnyt, tietoni on niiltä osin pelkästään historiaa. On myös löytynyt kahdenlaisia seuraajia työni jatkajiksi, toinen on kiinnostunut ja halukas tietämään kuinka olen työtäni tehnyt ja toista ei kiinnosta pätkääkään vanhan pierun menetelmät ja tieto, mutta parhaani olen tehnyt. Nyt yritän keksiä eläkkeellä kaikenlaista mielenkiintoista ja jopa jollekin hyödyllistäkin puuhaa, mutta tämä terveys (sairaudet) asettaa rajoituksensa ja siinäpä se suurin pulma.

  • seija sanaleikkimökistään

    Elämätarinakirjoittaminen ja sen merkitys lisääntyy. Lukeeko niitä kukaan kirjoittajan lisäksi, se on toisarvoinen asia.
    Pepi Reinikaisen Elämänkaarikirjoitus-kirjassa ihmisen elämä jaetaan kauniisti vuodenaikojen mukaan
    63-70 on Keskisyksy (myöhäisin keski-ikä)
    70-77 Täysi syksy (varhaisvanhuus)
    77-84 Loppusyksy (keskivanhuus) kunnes saavutetaan Täysi talvi, korkea ikä 98-105 ja lopputalvi 105> vuotta.
    “Talven lunta kulmillani, vuotten siihen painamaa”, lauletaan laulussa Hopeahapset.

Jätä kommentti

*