Maailmantalous on vanhojen ihmisten varassa

Kirjoitin jo aiemmin (25.9.) väestörakenteen muutoksesta, joka on tapahtumassa, halusimme tai emme. Maailmalla väestön ikääntymistä ja ihmisiän pitenemistä ei pelkästään hämmästellä ja kummastella. Se on iso puheenaihe, tutkimuksen kohde ja ennakoivien toimenpiteiden aiheuttaja.

Nopean väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi Suomea kutsutaan jo Euroopan Japaniksi.

Hämmästyttävän vähän asia herättää keskustelua Suomessa, vaikka olemme yksi maailman nopeimmin vanhenevia kansakuntia. Tutkimusta, keskustelua ja ennakoivia toimenpiteitä toden totta tarvitaan, koska työikäisen väestön määrä laskee samaan aikaan. Nopean väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi Suomea kutsutaan jo Euroopan Japaniksi.

Pieni kertaus: vuonna 1960 yli 65-vuotiaiden osuus maailman väestöstä oli vähän alle 5 %. Vuonna 2050 heitä on lähes 20 % eli viidennes koko maailman väestöstä. Koska ihmiset elävät entistä pidempään, maailmassa on häkellyttävän paljon myös seitsemän-, kahdeksan- ja yhdeksänkymppisiä ja jopa tätäkin vanhempaa väestöä. Se on suuri saavutus.

Vähäisessä julkisessa keskustelussa on tähän asti puhuttu ”uhkasta”, ”harmaasta tsunamista”, ”aikapommista”. Vain harva on puhunut asiasta myönteisesti. Nyt on pakko ajatella toisin.

BBC kertoi pari viikkoa sitten Harvardin yliopiston tutkimuksesta, jossa oli verrattu Yhdysvaltojen osavaltioiden bruttokansantuotteita (BKT) vuonna 1980 ja 2010. Tutkimuksessa havaittiin, että BKT:n kasvu hidastui niissä osavaltioissa, jossa väestö vanheni nopeasti. Sama ilmiö on havaittu vanhenevassa Japanissa, jonka kasvu on ollut hidasta viimeiset 20 vuotta. Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut BKT:n laskua vanhenevien väestöjen valtiolle seuraavien vuosikymmenten aikana.

Entäpä jos tuottavuuden lasku johtuu siitä, että työvoimasta poistuu nyt tuotteliasta vanhempaa työväkeä?

Harvardin yliopiston tutkija Nicole Maestas haluaa tietää, miksi näin tapahtuu. Tutkimusta tarvitaan lisää. Maestas muistuttaa, että vanhenevissa yhteiskunnissa on ensinnäkin vähemmän ihmisiä töissä. Toiseksi, hänen mielestään pitäisi selvittää myös nuorempien työntekijöiden työteho, ennen kuin stereotyyppisesti leimataan vanhemmat työntekijät tuottamattomammiksi.

Maestas kehottaa ajattelemaan toisin: Entäpä jos tuottavuuden lasku johtuu siitä, että työvoimasta poistuu nyt tuotteliasta vanhempaa työväkeä?

On väistämätön tosiasia, että ihmisen henkiset voimavarat vähenevät ja aivot vanhenevat yhtä matkaa ikävuosien kanssa. Joustava älykkyys jäykistyy tarkoittaen, että kyky käsitellä uutta tietoa ja ratkaista ongelmia hidastuu. Mutta iän myötä kertynyt tietämys, kokemus ja sanallinen päättelykyky, toisin sanoin kiteytynyt älykkyys lisääntyy ja vahvistuu jopa yhdeksänkymppiseksi asti ja monilla ylikin. On muistettava, että kaikki eivät vanhene samalla tavalla ja samassa tahdissa.

Nicole Masestasin mielestä tuottavuuden kannalta parasta olisi, jos työpaikalla olisi enemmän eri-ikäisiä ihmisiä työskentelemässä yhdessä ja heidän erilaiset älykkyytensä yhdistyisivät. Vaikka asiaa ei olekaan tutkimuksella vahvistettu, Maestas pitää mahdollisena, että kun kaikkein kokeneimmat työntekijät poistuvat työyhteisöstä, yhteistyön dynamiikka vähenee ja tuottavuus laskee. Tutkitusti on sen sijaan todettu, että viihtyvyys lisääntyy, kun eri-ikäiset, kokeneet ja kokemattomat työskentelevät yhdessä.

Kysymys on taloudesta ja työvoiman saannista.

Pysyäkseen työelämässä vanhenevat työntekijät tarvitsisivat kannustumia, joiden täytyisi maistua paremmilta kuin eläkkeelle jääminen ja vapaus käyttää oma aikansa niin kuin haluaa. Liian monet kohtaavat myös ikäsyrjintää. Jälleen olisi mahdollista ajatella toisin: yli 55-vuotias on työikäinen vähintään 10 vuotta – mutta voi olla sitä vielä 15 tai peräti 20 vuotta. Japanissa pääministeri Abe on jo nostamassa eläkeikää 70 vuoteen. Saksassa, jossa työikäisten määrä vähenee 10 %:lla vuoteen 2040 mennessä, on kehitetty 50 Plus -koulutusohjelma tarkoituksena pitää yli viisikymppiset töissä mahdollisimman pitkään.

Näitä ennakoivia toimenpiteitä ei tehdä vain ystävällisyydestä vanhenevaa väestöä kohtaan. Kysymys on taloudesta ja työvoiman saannista. Sillä, että vanhenevilla ihmisillä on eläkkeen sijasta tai sen ohella myös ansiotuloja, on taloudellista merkitystä paitsi heille itselleen, myös kansantaloudelle. Iso-Britanniassa on laskettu, että saamalla ihmiset siirtämään eläkkeelle jäämistä kolmella vuodella, kansantalous vahvistuu 55 miljardilla punnalla.

Kirjoitin aiemmin (25.9.), että yli 60-vuotiaat edustavat myös merkittävää ostovoimaa maailmassa. Olisi jo aika kehittää tälle kokeneelle kohderyhmälle tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat heidän kiteytynyttä älykkyyttään. Ehkäpä he näyttävätkin taloudellisen voimansa sijoittamalla eettisesti kestävään liiketoimintaan – tehokkaasti ja tuottavasti.

Kommentit

  • Niinnoeekäkun

    Muuten hyvää pohdintaa, mutta se ikäsyrjintä on Suomessa ihan omalla tasollaan.(vert.muu euroopa)
    Ja samalla tuo ajattelumalli ei ole tänä päivänä realismia.

    Siinä rasismissa on sekä ikä että hinta. Kokenut työntekijä on yritykselle kalliimpi.
    Näitä kuuskymppisiä on varmaan jossain teollisuudessa, mutta ei enää palvelualoilla.

    Joitakin poikkeuksia tietysti aina on ,mutta noin yleensä.

Jätä kommentti

*