Mummous on asenne

Istahdin viime viikolla sattumalta samaan pöytään kahden nuoren miehen kanssa. Juttu alkoi luistaa, ikäero ei luonut välillemme minkäänlaista jännitettä ja pian olimme heittäytyneet huumorin höystämään keskusteluun iättömällä aaltopituudella. Olin saanut ilon tutustua Mikko Haapalaiseen ja Joni Tammisaloon.

Paljastui, että nämä kaksi kaveria olivat Mummodisko-konseptin perustajat ja tapahtumien vetäjät. Koulutukseltaan he ovat geronomeja eli vanhustyön ammattilaisia, jotka ammattitaidollaan ja asiantuntemuksellaan edistävät vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Vaikken ääneen sitä sanonutkaan, olin mielissäni – ehkä vähän yllättynytkin – että vanhustyö vetää puoleensa nuoria miehiä. Huomasin onneksi ajoissa oman ikä- ja sukupuolisyrjivän ajatteluni. Sain pikaisesti pyyhkäistyksi pölyt omista asenteistani.

Kun Mikko ja Joni alkoivat puhua vanhuskuvan muuttamisen tarpeellisuudesta, tiesin että jaamme täsmälleen saman tavoitteen ja keskustelu jatkui useamman kahvikupillisen verran. – Kolmas ikä, siitä me haluamme puhua, sanoi Joni. Niin minäkin.

Geronomian opintoihin kuuluvan työharjoittelun aikana Mikko ja Joni huomasivat, että virikkeitä ja virkistystä järjestetään ikäihmisille helposti vain yhdenkoon periaatteella: hartaita säveliä ja lauantain toivottuna kenties Olavi Virtaa. Sotien jälkeen syntynyt hyvinvoiva sukupolvi tuupataan helposti vanhenemaan väkisin pari-kolme vuosikymmentä iäkkäämmiksi. Vanhustyön oppia saaneena nämä ammattilaiset ymmärsivät, että kysymys on yksilöistä ja näiden tarpeista, ei sairausdiagnooseilla varustetuista vanhoista haamuista.

Mummous ei ole kohderyhmän määrittely, se on asenne, sanovat Haapalainen ja Tammisalo. Se on hyvin sanottu vanhuuden ammattilaisilta.

Haloo, elämme kohta 2020-luvulla! Nykypäivän vanhukset ovat koulutettuja, kielitaitoisia ja maailmaa nähneitä, vaikka heillä olisikin perussairauksia tai tekoniveliä. Mikko ja Joni hinasivat diskopallon kattoon ja alkoivat pyörittää iäkkääksi ehtineille rokkisukupolville näiden oman nuoruuden musiikkia. Syntyi mummodisko. – Mummous ei ole kohderyhmän määrittely, se on asenne, sanovat Haapalainen ja Tammisalo. Se on hyvin sanottu vanhuuden ammattilaisilta.

Hartaat hetket ja bailaaminen vuorottelevat tilanteen mukaan kaikenikäisten ihmisten elämässä. Juhliminen ei ole pelkästään nuorten harrastus, eivätkä vakavat elämäntapahtumat kohtaa pelkästään vanhoja. Kolmanteen ikään tullessaan ihmiset eivät myöskään muutu osaamattomiksi ja avuttomiksi. Tämä olkoon huojentava uutinen nuoremmille sukupolville.

Mummodisko-tapahtumat ovat saavuttaneet jo parin vuoden ajan valtaisaa suosiota eri puolilla Suomea. Ne ovat avoimia kaikenikäisille ja mahdollistavat ylisukupolvisen ilonpidon. Tilaisuuksissa on nähty nuoria juhlimassa omien isovanhempiensa kanssa. Kerrotaan, että kun ensimmäinen mummodisko järjestettiin Helsingissä syksyllä 2017, kaikki kaupungin invataksit olivat liikenteessä samaan osoitteeseen – Tavastialle. Paikka on tullut tutuksi monille elämänmittaisena keikkapaikkana.

Tänä syksynä tapahtumakiertueen vetonaulana on ollut Olavi Uusivirta. Eläköön iätön, ylisukupolvinen uusi aaltopituus!

Ikä tai rajoittunut toimintakyky eivät poista ihmisestä halua viihtyä, seurustella ja tanssia. Sana kiiri nopeasti ja mummodisko-tapahtumia haluttiin ja alettiin järjestää eri puolilla Suomea. Näyttelijä Tuija Piepponen on mummodiskojen vakituinen bilehile ja keikoilla on kuultu Meiju Suvasta ja Jussi Raittista muiden muassa. Diskoväki jytää sujuvasti kaikilla kielillä, rock on aina rock. Tänä syksynä tapahtumakiertueen vetonaulana on ollut Olavi Uusivirta. Eläköön iätön, ylisukupolvinen uusi aaltopituus!

Onnittelen rahoituspäätöksen tekijöitä: tanssiliikunta ja sosiaaliset suhteet lisäävät osallistujien toimintakykyisiä vuosia ja vähentävät yksinäisyyttä

Maankiertäminen vapaaehtoisina tiskijukkina alkoi jo käydä kaveruksille työlääksi. Taakkaa keventämään ja kuluja korvaamaan mummodiskokiertue on saanut sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEA:lta rahoituksen ensi vuodeksi. Tapahtumat jatkuvat: Mikko ja Joni saavat ensi vuonna työstään palkkaa. Onnittelen rahoituspäätöksen tekijöitä: tanssiliikunta ja sosiaaliset suhteet lisäävät osallistujien toimintakykyisiä vuosia ja vähentävät yksinäisyyttä. Mummodiskoille on suorastaan sosiaalinen tilaus.

Kommentit

  • plokkariukki

    Kiitos Eeva-Riitta piristävästä postauksesta! Mitä siitä jos pii-paa-auto ajaa välillä pihaan ja kuskaa hospitaaliin, jos näitä alkaa suremaan elämä mummo- ja ukki-iässä loppuu. Mennään kuntomme mukaan ja tungetaan itsemme kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin “pöytiin”, asenne on yksi tärkeimmistä voimavaroista elää täyttä elämää loppuun asti. Minun sukuni naiset ovat tästä hyvänä esimerkkinä, pitkälle yli 9-kymppisinä ovat painaeet ja osa painelee edelleen monessa mukana syövistä ja sydänsairauksista yms huolimatta. Rattoisia päiviä jokaiselle uskallanko sanoa – “vanhuuteen”!

Jätä kommentti

*