Olet edelläkävijä, Suomi – Tartu tilaisuuteen

Onko Suomi enää Pohjoismaa, jos ruotsalainen tuottaa tänään sen, minkä suomalainen saa valmiiksi vasta huomenna? pohti alkuviikosta julkaistu valtiovarainministeriön asiantuntijaraportti. Mittasuhteita arvioitiin ja näkökulmia esitettiin monessa mediassa. Jäljelle jäi silti yksi ratkaisevan tärkeä asia: Suomi ikääntyy aiemmin kuin naapurinsa ja edustaa väestörakenteellaan jo nyt sitä, mikä on tulevaisuutta muulle Euroopalle.

Mitäpä, jos eduskunnassa puhetta johtaisi 80-vuotias nainen ja jos valtiovarainministeriksi valittaisiin 74-vuotias nainen?

Suomessa harvempi 64-vuotias on enää töissä verrattuna  Ruotsiin. Mahtaako silläkin olla vaikutusta tuottavuuteen? Yhdysvalloissa vallan huipulla on meikäläisittäin ajateltuna vanhuksia: presidenttinä lähes 80-vuotias mies. Se lienee meilläkin hyväksyttävää. Mutta mitäpä ajattelisimme, jos eduskunnassa puhetta johtaisi 80-vuotias nainen ja jos valtiovarainministeriksi valittaisiin 74-vuotias nainen?

Tammikuun lopulla EU:n komissio julkaisi vihreän kirjansa väestön ikääntymisen vaikutuksista, näkökulmana sukupolvien välisen solidaarisuuden ja vastuullisuuden edistäminen. Ikääntyneen väestön osuuden kasvu on tosiasia Euroopassa. Suomi on yksi edelläkävijöistä.

EU:n komission mielestä sukupolvien välistä eriytymistä vaivaa eri ikäryhmien kasautuminen eri alueille asumismieltymysten mukaan: nuoret opiskelijat hakeutuvat kaupunkien keskustoihin lähelle opinahjojaan, nuoret perheet asettuvat esikaupunkialueille edullisemman asumisen vuoksi ja vanhemmat ihmiset voivat hakeutua tai jäädä harvaan asutuille paikkakunnille kauaksi kaupunkien keskustoista. Tämä vaikuttaa sukupolvien väliseen yhteenkuuluvuuteen kaikkialla Euroopassa.

Ikäkirjon hyväksymiseen työpaikoilla on parasta alkaa totutella.

Kaikki ihmiset ovat osa yhteiskuntaa ja taloutta. Ikääntyminen on haaste, mutta myös mahdollisuus, jonka hyödyntäminen on sekä jokaisen henkilökohtainen että kollektiivinen tehtävä.

Nykyisissä työelämän rakenteissa eläkeläisten määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee. Nuorempia sukupolvia uhkaava taakan kasvu ei varmaankaan ole omiaan lisäämään sukupolvien välistä solidaarisuutta. Mitä ilmeisimmin työuria on pakko pidentää. Ikäkirjon hyväksymiseen työpaikoilla on parasta alkaa totutella. Eurostatin (Euroopan unionin tilastotoimisto) tuoreimman väestöennusteen mukaan EU:n vanhushuoltosuhde voi pysyä vuoden 2020 tasolla vain, jos työuria jatketaan 70 ikävuoteen.

Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on tuottavuuden parantaminen entistä tärkeämpää. Siksi valtiovarainministeriön huoli Suomen tuottavuuden jälkeen jäämisestä on ymmärrettävä, vaikka se olisi vaikea niellä.

”Tulevaisuuden menestyjä on se maa, joka ensimmäisenä keksii, miten väestön ikääntyminen käännetään voimavaraksi”, lausui Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi eläkeläisten työnteon kansantaloudellisesta merkityksestä pari viikkoa sitten.

Suomella on väestön ikääntymisen edelläkävijänä tilaisuus käytettävänä. Tänään – ei vasta huomenna.

Jätä kommentti

*