Onnea ja pitkää ikää

Pitkän iän toivotukset eivät ole menneet hukkaan. Elinajanodote on noussut viimeisen sadan vuoden aikana pari-kolme vuotta vuosikymmenessä, yhteensä noin 20-30 vuotta. Satavuotias ei ole enää harvinaisuus, vahingossa hyvien geenien suojaamana vanhentunut. Suomessa heitä on tällä hetkellä noin tuhat.

Maailmassa on noin miljardi yli 60-vuotiasta ihmistä. Määrä kaksinkertaistuu vuosisadan puoleenväliin mennessä. 30 vuoden kuluttua reilu viidennes maailman väestöstä on yli 60-vuotiaita. Tämän tosiasian ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, koska väestötiede ja -tilastot ovat osoittaneet sen jo pitkään. Väestöpyramidin keikahduksella kärjelleen on valtavia, ehkä odottamattomiakin seurauksia.

Samaan aikaan maailmassa vaikuttaa toinen kehityssuunta: ihmiset elävät entistä pidempään. Tähän ovat vaikuttaneet monet syyt, kuten syntyvyyden ja lapsikuolleisuuden väheneminen, koulutus- ja elintason nousu, rokotusohjelmat ja tarttuvien tautien väheneminen. Pitkäikäisyys on megatrendi, joka yhdessä väestökehityksen kanssa johtaa siihen, että 60-100+ -vuotiaat edustavat pian valtaosaa maailman väestöstä.

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut vuodet 2020-30 terveen vanhenemisen vuosikymmeneksi. Kaiken taustalla on maailmantalous: työikäisten määrä vähenee, syntyvyys laskee, vanhusten määrä kasvaa ja elinikä pitenee. Suomi on yksi niistä maista, joissa tämä kaikki tapahtuu nopeimmin. Suomen EU-puheenjohtajuuden ensimmäisinä päivinä heinäkuussa pidettiin Helsingissä maailman ensimmäinen vanhenemiseen ja pitkäikäisyyteen keskittyvä korkean vaikuttaja- ja päättäjätason konferenssi, The Silver Economy Forum.

Väestön ikääntyminen ei ole vain vanhenevien itsensä tai terveydenhuollon harteilla, vaan se on kaikkien asia. Heinäkuisessa konferenssissa oli osallistujia ja puhujia eri puolilta maailmaa ja eri aloilta. Terveen vanhenemisen vuosikymmenet edellyttävät uusia innovaatioita mm. asumisessa, työelämässä, eläkejärjestelmissä. Pidempään toimintakykyisinä pysyvät ihmiset säilyttävät elämänlaatunsa ja tarvitsevat vähemmän hoitoa.

Hoidettavien määrän lisääntyessä ja hoitajien vähentyessä erilaiset apuvälineet ja terveysteknologiset innovaatiot tulevat ammattilaisten ohella myös kuluttajien saataville. Suomi on tässäkin yksi kärkimaista: terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavia korkean teknologian vientialoja.

Yli kolmasosa suomalaisista käyttää henkilökohtaisia mittauslaitteita, kuten aktiivisuusrannekkeita tai sormuksia terveytensä seuraamiseen. Tarvitaan enää pieni askel tietojen siirtämiseksi terveydenhuollon hyödynnettäväksi. Tulevaisuudessa moni meistä pukeutuu mukaviin älyvaatteisiin, jotka mittaavat elintoimintojamme ilman erillisiä laitteita ja siirtävät tiedot terveydenhuollon ammattilaisille tulkittaviksi.

Olemme tottuneet jaottelemaan aikuiselämän kolmeen vaiheeseen: opiskelu, työelämä, eläke. Koska elinikä pidentyy, täytynee elämä jaksottaa uudelleen. Konferenssissa ennustettiin, että ihmisen on tulevaisuudessa joko kouluttauduttava uudelleen tai päivitettävä osaamisensa noin kolme kertaa työuransa aikana. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo kauan, mutta työelämä ei ole vielä tarjonnut siihen paljonkaan mahdollisuuksia. Myös käsityksemme omasta alati kehittyvästä työurasta tulee luultavasti romuttumaan. Jatkuva nousu urapolulla ei ole mahdollista, vaan välillä on taivuttava päällikkötehtävästä harjoittelijaksi tai johtajasta opiskelijaksi. Annetuista eduista on pakko joustaa puolin ja toisin.

Eläkkeelle ei jää nykyisin vanhuksia, vaan toimintakykyisiä ja aktiivisesti kuntoilevia hölkkääjiä ja golfareita. Kolmatta ikää elävät eläkeläiset muodostavat kiinnostavan, mutta näkymättömän, taloudellisen potentiaalin. Arvioiden mukaan heidän globaali ostovoimansa on jo nyt tuhansia miljardeja dollareita.

Siitä huolimatta kulutushyödykkeiden markkinoijat ja mainostajat keskittyvät keksimään houkutuksia kaksi- ja kolmikymppisille. Ostovoimaisille yli kuusikymppisille ei juuri kohdenneta markkinointia. Ei heille myöskään kehitetä elämäntilanteeseen eikä ikään sopivia tuotteita. Vai oletteko törmänneet esim. muotiin, joka olisi suunniteltu kokeneille, laatutietoisille, kolmatta ikää eläville?

Väestön ikääntyminen tapahtuu, halusimme tai emme. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla tarvitaan ikästrategia. Yksi vaikeimmin selätettävistä haasteista on ikäsyrjinnästä luopuminen: vanhojen ihmisten hyväksyminen voimavarana ja tasavertaisina niin työelämässä kuin yhteiskunnan jäseninä.

(Kirjoitettu The Silver Economy Forum -osallistujana)

Jätä kommentti

*