Vain taivas on rajana

Lempiaiheeni pitkäikäisyys ja väestön vanheneminen on heti vuoden alussa noussut tapetille. Syitä on monia: hoitajajärjestöjen vaatimus ponnistaa ylös palkkakuopasta, sote-ikuisuusuudistus, työvoimapula, syntyvyyden lasku ja eläkeläisten määrän räjähdysmäinen kasvu.

Olemme saavuttaneet suuren tavoitteen: Ihmiset elävät yhä pidempään yhä terveempinä. Tämä ei tietenkään ole tapahtunut pelkästään Suomen omin voimin, mutta maassamme on ilmeisesti tehty oikeita valintoja ja osattu valistuneesti ennakoida monia asioita.

Meneillään oleva ikärakenteen muutos ja sen seuraukset ovat sylissämme viimeistään kymmenen vuoden päästä. Väkiluku kasvaa vain muutamalla kymmenellä tuhannella, muitta muutokset ikäluokissa ovat suuret. Pienten lasten määrä vähenee 140 tuhannella seuraavan vuosikymmenen aikana, työssäkäyvien määrä vähenee 70 tuhannella ja eläkeläisten määrä kasvaa yli 250 tuhannella henkilöllä. Näin kertoo Maakuntien liiton ja Kuntaliiton teettämä tuore selvitys.

Kenenkään ei pidä ajatella pitkää ikää ikuisena nuoruutena, koska silloin menettää mahdollisuutensa kasvaa viisaaksi vanhukseksi.

Onko väestörakenteen muutos suuri yllätys, joka on jäänyt ennakoimatta? Pitkäikäisyydestä ja vanhenemisesta puhutaan ”harmaana tsunamina” ja ratkaisemattomana terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ongelmana. Onko pitkään jatkunut ikäsyrjintä sulkenut kokonaan silmämme väistämättömältä tulevaisuudelta?

Kenenkään ei pidä ajatella pitkää ikää ikuisena nuoruutena, koska silloin menettää mahdollisuutensa kasvaa viisaaksi vanhukseksi. Siitä huolimatta ikävähättelyä kuulee päivittäin ihmisten omassa puheessa. Vanhenemiselle ei ole vaihtoehtoa. Tai on: ennenaikainen kuolema. Näin eilen kuvan 25-vuotiaasta syöpää sairastavasta, kuolevasta nuoresta naisesta, joka olisi halunnut elää 100-vuotiaaksi, kuten hänen oma isomumminsa. Hänen elämänhaluaan ajatellen on hävettävää teeskentelyä sanoa täyttävänsä ”jälleen kerran” 25 vuotta, vaikka ikää on jo kaksinverroin, tai toivoa kuolevansa ”saappaat jalassa” ennen kamalaa vanhuutta.

Muualla maailmassa on hyviä esimerkkejä ennakoimisesta ja toimeen tarttumisesta. Väkiluvultaan suurin piirtein Suomen kokoinen ja nopeasti vanheneva Singapore on muuttanut strategiaa: Satsaukset eivät kohdistu vanhusten hoivapalveluiden massiiviseen lisäämiseen, vaan elinikäisen oppimisen tarjonnan kasvattamiseen tarkoituksena vahvistaa nykyisten ja tulevien vanhusten toiminta- ja työkykyä. Japani puolestaan houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä sijoittamaan terveyden edistämiseen toimintakykyisen ja mahdollisimman itsenäisen vanhuuden turvaamiseksi. Tottakai tarkoituksena on välttyä kestämättömäksi paisuvilta hoitokustannuksilta ja julkisten menojen kasvulta, mutta eivät ne ole huonoja vaikuttimia.

Voihan olla niinkin, että yhä pidempään elävät ja entistä terveemmät ihmiset eivät tarvitse tai eivät halua nykyisenkaltaisia hoivapalveluita.

Suomessa kunnat koettavat ratkaista mahdotonta yhtälöä vanhusten palvelutarpeen oletetun räjähdysmäisen kasvun ja hoivatyötä tekevien rajun vähenemisen selättämiseksi. Siitä huolimatta, että veronmaksajakin näkee kuntansa olevan liemessä pienenevien valtionosuuksien ja vähenevien verotulojensa kanssa.

Tarvitaan luovaa ajattelua ja uusia palveluinnovaatioita. Voihan olla niinkin, että yhä pidempään elävät ja entistä terveemmät ihmiset eivät tarvitse tai eivät halua nykyisenkaltaisia hoivapalveluita. Kenties enemmän tarvetta tuleekin olemaan täysin uudenlaisille asumis-, kulttuuri-, ateria-, koti- ja liikuntapalveluille. Vain taivas on rajana – niin palvelumuotoilijoilla kuin palveluiden loppukäyttäjilläkin.

Suomessa on käytössä testattuja hienoja ratkaisuja, jotka taipuisivat pienillä säädöillä iäkkäiden palveluiksi. Äitiys- ja lastenneuvoloiden vähenevää asiakaskuntaa täydentämään sopisivat hyvin eläkeläiset. Velvoite vuotuiseen käyntiin terveyttä edistävässä aikuisneuvolassa voisi tulla eläkkeen maksavalta eläkelaitokselta. Tyhjenevät päiväkodit voisivat ainakin siirtymäaikana toimia lasten ja toimintakykyisten vanhusten yhteisinä paikkoina. Pelkästään ravitsemussuositusten mukaisen päivittäisen aterian saaminen pitäisi monen vanhuksen terveenä. Toimintakykyinen eläkeläinen ehtii myös leikkiä lasten kanssa, mikä helpottaisi varmaan päivähoidon arkea,

Nyt on luovuttava pitkän iän vähättelystä, aloitettava ennakointi tänään ja toimeen tartuttava heti huomenna.

 

Jätä kommentti

*