Päivähoito-oikeuden rajaamisessa sivuutettiin lapsen oikeudet

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasta ei saa syrjiä minkään hänen itsensä tai vanhempiinsa liittyvän seikan perusteella. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista vanhempien työstä ja sen muutoksista.

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla hallituksen esityksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta. Se sivuuttaa täysin lapsen oikeudet. Ainoa perustelu päivähoito-oikeuden poistolle on säästöt. Mitään muuta näkökulmaa ei ole tarkasteltu. Tämän hallituspuolueen edustajat ovatkin myöntäneet.

On hyvin kyseenalaista, saadaanko rajauksella edes todellisia säästöjä. Päivähoidolla on ennaltaehkäisevä merkitys lastensuojelussa. Todennäköisesti missään muualla ulkopuolinen ei pääse niin lähelle perhettä kuin päivähoidossa. Päivähoidon henkilökunta pääsee päivittäin hyvin lähelle vanhempia, aivan hengityksen tasolle saakka. Päivähoidossa voidaan tarkkailla, jos lapsi jätetään tuomatta hoitoon tai jos hoitopäivät venyvät jatkuvasti pitkiksi.

Subjektiivinen päivähoito onkin todennäköisesti pääsyy siihen, että toisin kuin muissa ikäluokissa, 0-6 vuotiaiden lastensuojelutapausten määrä ei ole noussut. Kaikissa muissa ikäluokissa on nousu ollut raju, mutta 0-6 vuotiaiden eli päiväkoti-ikäisten kohdalla määrä on pysynyt vakaana.

Meidän monen on vaikea pyytää apua, vaikka sitä tarvitsisi. Haluamme selvitä ja sinnittelemme usein niin pitkälle saakka kuin mahdollista. Sama tilanne on monissa perheissä. Kuinka moni vanhempi hakee lastensuojeluperustein kokopäivähoitopaikkaa, vaikka tarvetta olisikin? Haetaanko apua vasta sitten, kun tilanne jo liian pitkällä lasten ja perheen hyvinvoinnin näkökulmasta?

Emme tiedä, mitkä tekijät hyväksytään ”lastensuojeluperusteiksi”. Kuka ne määrittelee, miten ja millä ajalla? Ovatko nämä hyväksyttäviä syitä: Erityishoitoa tarvitseva lapsi? Kielitaidottomat vanhemmat vieraasta kulttuurista? Työttömäksi jääneet vanhemmat? Vauvan hoidosta uupuneet vanhemmat? Ystäviään kaipaava leikki-ikäinen?

Palveluihin ja varhaisiin tukitoimiin käytetty raha on kannattava investointi. Vuoden kokopäivähoidon kustannus on keskimäärin 12 500 euroa, lastensuojelun laitoshoidon 104 000 euroa.1990-luvun laman vuosina lasten peruspalveluista leikanneet kunnat joutuivat 2000-luvun puolella käyttämään enemmän rahaa lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin.

Lain ainoa perustelu eli säästöjen saaminen on hyvin kyseenalainen. Sen sijaan sen vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille sekä tasa-arvolle ovat selviä. Siksi lakiesitys olisi pitänyt hylätä.

Kommentit

  • vipe

    Minusta lapsen paikka on kotona muiden sisarien ja (työttömien) vanhempien luona,siinä saa kaikki virikettä kun yhdessä touhutaan ja ulkoillaan ym .arkisia hommia.Sitten kun on esioulun aika ,paikka pitäisi löytyä jokaiselle lapselle ja jne.en ymmärrä että valtion ja päiväkodin pitäisi lapsia hyysätä ja antaa vanhemmille aikaa lusmuta kotona,kaupungilla,ravintoloissa ym.ymmärrän kyllä jos vanhemmat ovat sairaita /masentuneita silloin on lapsen etu päästä välillä pois kotoa edes osaksi päivää.

Jätä kommentti

*