Maakunnista kuljetaan muuallekin kuin Helsinkiin

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokousti Kuopiossa viime lauantaina ja sunnuntaina. Puheenvuorossani nostin esiin kolme kotivaalipiirini ja Pohjois-Savon kannalta keskeistä kysymystä: liikennepolitiikan, itsehallintoalueet sekä turvapaikanhakijoiden kotouttamisen.

Hallituksen kaavailemat raideliikenteen leikkaukset ovat kova paikka maakunnalle. Leikkaussuunnitelmat romuttaisivat poikittaisliikenteen ja lukuisilta paljon käytetyiltä asemilta loppuisi liikennöinti kokonaan. Vaikka Helsinki on tärkeä kaupunki, niin hallituksen olisi hyvä muistaa että kyllä me maakunnissa kuljemme myös muihin suuntiin!

Onneksi hallituksen ajamaan raideliikenteen kilpailuttamiseen on nyt saatu aikalisä. Sen aikana voidaan etsiä sellainen malli, jossa vältetään kilpailuttamisen sudenkuopat. Uusia toimijoita mahtuu kyllä raiteille – mitä ahkerammassa käytössä rataverkko on, sen parempi. Valtiolla on kuitenkin edelleen vastuu ylläpitää riittävän kattavat yhteydet maakuntiin, vaikka se vaatisi tukea.

Junien lisäksi eduskunnassa on väännetty viime aikoina sotesta. Hallitus sai sotevääntöjen tuloksena synnytettyä myös itsehallintoalueet. Uudet itsehallintoalueet, ihaat, noudattelevat maakuntien rajoja. Niitä on 18 ja niille on tarkoitus siirtää tehtäviä sekä kunnilta että valtionhallinnolta. Sosiaali- ja terveyshuolto on yksi sen merkittävimmistä tehtävistä. Uudistus on tarpeen, kunhan varmistetaan se, että tulevaisuudessakin ihmiset saavat hyviä palveluja mahdollisimman sujuvasti.

Itsehallintoalueille tulevat suorat vaalit ovat asia, jonka toteutumista me Vihreät olemme pitkään ajaneet. Vaalit tuovat päätöksentekoa lähemmäksi ja tekevät siitä selkeämpää ja läpinäkyvämpää verrattuna nykyisiin kuntayhtymiin ja sopimissäätöihin.

Turvapaikanhakijat ja Kuopioon lähipäivinä avattava hätämajoituskeskus ovat nekin herättäneet paljon keskustelua. Siinä korostuvat pelot tuntematonta ja aiemmasta poikkeavaa tilannetta kohtaan. Terrorismin rinnalla pelätään ihan arkisesti sitä, että niukkoja resursseja jakamassa onkin äkkiä aiempaa isompi määrä väkeä. Se on ihan ymmärrettävää.

Panostusta vastaanottamiseen, koulutukseen ja kodin löytämiseen tarvitaan, jotta voidaan varmistaa että apua tarvitsevat saavat apua ja kaikkien turvallisuus taataan. Samalla tarvitaan myös meiltä ihmisiltä avomielisyyttä ja auttamisen halua. On ollut hienoa nähdä, kuinka moni suomalainen on tarttunut toimeen, kuinka keräykset ovat täyttyneet ihmisten lahjoittamista vaatteista ja tavaroista. Kaikki nämä ihmiset ansaitsevat panoksestaan suuren kiitoksen.

Jätä kommentti

*