Vapaaehtoistyö tekee hyvää tekijälleen ja yhteiskunnalle

Tänään vietetään 30. kertaa kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Se ei ehkä näy arjessasi, mutta vapaaehtoistyö näkyy. Ilman vapaaehtoistyötä eivät pyörisi urheiluseurat, isoja ja pieniä tapahtumia olisi paljon vähemmän, kylätalot jäisivät kylmilleen, vertaistukiryhmät eivät pyörisi, apua ja tukea olisi vähemmän tarjolla. Suomalaisista 43 prosenttia osallistuu vapaaehtoistyöhön. Olemme tässä yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa Euroopan kärkeä, sillä koko EU:ssa luku on vain noin 20 %.

Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti hyvinvointia. Sen lisäksi, että vapaaehtoisten järjestämään toimintaan osallistuvat saavat apua ja hyvää mieltä, vapaaehtoistyön tekeminen lisää tutkitusti myös vapaaehtoisten hyvinvointia. Vapaaehtoistyötä tekevät ovat keskimäärin tyytyväisempiä ja voivat paremmin. Terveysvaikutusten kannalta paras vapaaehtoistyön määrä on kaksi tuntia viikossa. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään kuitenkin 18 tuntia.

Vapaaehtoistyökin siis kasautuu. Eniten vapaaehtoistyötä tekevät ne, jotka voivat muutenkin parhaiten: terveet, korkeasti koulutetut ja elämäänsä tyytyväiset ihmiset. Erityisesti matalammin kouluttautuneiden joukossa on ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä mutta eivät tee sitä. Suurin este vapaaehtoistyöhön osallistumiseen on tiedon puute. Henkilökohtaisesti kysyminen on paras tapa saada uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoiseksi. Kulukorvausten jäykkyys ei saa olla pienituloisille este osallistua, eikä vapaaehtoistyö saa johtaa työttömyyskorvauksen menettämiseen.

Esteeksi vapaaehtoistoiminnalle voivat muodostua vaatimus erityistaitoihin tai byrokratia. Erityisesti yhdistykset, jotka järjestävät erilaisia palveluja kunnille tai muille tahoille, ovat kokeneet hankintalain vaatimukset vaikeiksi. On hyvä, että hankintalakia ollaan uudistamassa. Sitä myötä kilpailutettavien hankintojen alaraja nousee ja kilpailuttamisen tarve vähenee. Kolmannen sektorin rooli erilaisten palvelujen järjestämisessä on suuri. Emme kuitenkaan voi sysätä vapaaehtoistoimijoiden niskaan tehtäviä, joita he eivät halua. Riittävistä resursseista on huolehdittava. Byrokratian vähentämistä kaivataan myös. Yhtä lailla kuin yrityksiä, myös järjestöjä pitää tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

Vapaaehtoistoiminta on monelle keino kehittää taitojaan, oppia uutta ja verkostoitua. Vapaaehtoistyössä hankituilla taidoilla on merkitystä myös työnhaussa. Kun sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työpaikat vähenevät, voi kolmas sektori nousta tärkeämmäksi sekä työllistäjänä että työelämätaitojen opettajana.

Vapaaehtoistyöllä on paljon positiivista annettavaa sekä vapaaehtoisille itselleen että yhteiskunnalle. Sen pitää kuitenkin perustua ihmisten omaan haluun, ei pakkoon. Vapaaehtoisten jaksamisesta on huolehdittava, jotta vaikutus ihmisten hyvinvointiin on positiivinen.

Jätä kommentti

*