Loma yksillä, kesä kaikilla

Jo joutui armas aika, ja on sitä odotettukin! Sitä aamua, jolloin esiteineistä koostuvaa perheenosaa ei tarvitse rautakangella erotella lakanoista kouluaamuna. Hoputtaa tuloksettomasti aamupalalle. Huomauttaa, että jos et meinaa syödä, niin josko kuitenkin pukisit päällesi. Ja että KELLO ON JO SATAMILJOONAA, NYT ALA PAINUA!!!!! Ja seuraavaksi kiiruhtaa perheen pienemmistön kanssa saattelemaan eskarilaista. Tiedän että rätkii räntää vaakana vasten naamaa, mutta voisitko kulta polkea vähän reippaammin että keretään? Aah, monta kuukautta lomaa aamuhärdellistä.

Vaan mitä tulikaan unohdettua pitkän lukuvuoden aikana, kolikon kääntöpuoli. Esiteinit, jotka lorvii sängyssä lounaaseen saakka, vaikka pienemmistö herää kesämoodissakin kukonlaulun aikaan. Jatkuva kauhan varressa kökkiminen, kun ei vaan tajua kokata suurtalousmetodeilla, niin että kaikille riittäisi tähteitä lounaaksi. Tiskin määrän eksponentiaalinen lisääntyminen. Esiteinien käteen ympärivuorokautisesti juurtuva kännykkä. Lisääntyneen ruokailun ja ulkoilun aiheuttama tauoton siivoustarve. Epätietoisuus esiteinien nukkumaanmenoajasta, kun olet itse siinä vaiheessa ollut jo pitkään tukevasti unten mailla. Ja varmaan sata muuta asiaa, jotka eivät ole vielä tässä vaiheessa kesälomaa muistuneet mieleeni.

Lopulta elokuuta odottaa kovinkin kuumeisesti – tuo poltteleva ajatus, että saisi kipata leijonanosan lapsukaisistaan jonkun muun niskoille koulupäivien ajaksi… aah…

Mutta sitä odotellessa – hauskaa kesälomaa kaikille!

 

 

Jätä kommentti

*