Kumma kyllä Kuopion kaupungin torin alla on koko ajan, hetki hetkellä, yli tuhat tyhjää autopaikkaa. On ainakin vara valita. Eikä tule ahtaanpaikan kammoa, vaikka ollaankin torin alla.
Kaupungin viisaat virkamiehet ovat vedonneet koulusäästöissä siihen, että ei kannata rahaa laittaa seiniin (= rakentaa tai korjata kouluja), vaan rahat kannattaa laittaa opetukseen.
Nyt kuitenkin on käynyt niin, että virkamiehet ovat laittaneet rahat nimenomaan seiniin. Ihan konkreettisesti. Siellä se seinä toistaan mollottaa torin alla, kun mitään esteitäkään ei ole edessä autojen muodossa. Muutama kymmenen miljoonaa saatiin näihin seiniin menemään. Montakohan koulua olisi saatu rakennettua tai korjattua sillä täysin joutavanpäiväisellä investoinnilla? Ja luonnollisesti samat virkamiehet valittaa, että rahat ei meinaa millään riittää mihinkään! Onkohan heillä ihan kaikki muumit laaksossa?

Kumma kyllä Espoon kaupunki kadotti yhteyden kymmeneentuhanteen hankkimaansa tietokoneeseen. ”Espoolla ei edelleenkään ole hajua siitä, mitä lähes 10 000:lle kaupungin käytöstä kadonneelle tietokoneelle on tapahtunut. Kadonneista leasing-laitteista vastasi ulkopuolinen toimittaja, joka hoiti itsenäisesti kaiken rahoituksesta koneiden lopputyhjennykseen. Tietokoneiden katoamisen jälkeen Espoo on vaihtanut tietokoneenkäyttäjiensä tuesta ja koneiden elinkaaresta vastaavaa alihankkijaa.”
Kuopion kaupunkihan on myös hurahtanut elinkaarimalliin. Tänne rakennetaan pari koulua ja päiväkoti sekä korjataan myös niitä elinkaarimallilla.
”Elinkaarimallia on arvosteltu köyhän miehen osamaksukauppana , joka syö budjettirahat pitkälle tulevaisuuteen. Sen sanotaan olevan kallis toteuttamismuoto, koska yksityissektorin toimijoiden tulee maksaa voittoa omistajilleen ja niiden lainarahoitus tulee aina kalliimmaksi kuin valtion tai kunnan.” Lienee itsestään selvää, että kyse on hyvästä bisneksestä. Varmat maksut vuosikymmeniksi eteenpäin, nousi kustannukset sitten vaikka kuinka pilviin tahansa. Espoon tapaus on hyvä esimerkki siitä, jos kaikki menee perseelleen. Mitäs sitten tehdään ja kuka maksaa? Vaikea arvata. Ehkä voittoa tuottavat yritykset luopuvat voitostaan tässä tapauksessa? Vai voisiko olla veronmaksajat? Kaikki muumit ei ole laaksossa poliittisilla päättäjilläkään.

Kumma kyllä hiihtoon ollaan tekemässä muutoksia, etteivät norjalaiset olisi niin ylivoimaisia. Kansalliset liitot saisivat tukea vain rajallista määrää urheilijoita, joten jos olet huippu, mutta syntynyt väärässä maassa, saat luvan olla sitten miljonääri.
Toinen rajoitus olisi huollossa. Kullakin maalla saisi olla enintään kuusi huoltajaa. Siis Norjalla kuusi ja Kenialla kuusi.
Onkohan kansainvälinen hiihtoliitto nyt ajan tasalla? Olisikohan viisaampaa että he vaan tyytyisivät kertomaan muille maille, että mitä jos harjoittelisitte vain vähän enemmän?

Kumma kyllä lehtibisnes on sitten kannattavaa. Tuli tarjous jossa 25 eurolla saan 71 euron lahjan, voin voittaa 50.000 euroa sekä 2.000 euroa joka kuukausi. Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi voin vielä voittaa 1.500 euron taulutelevisionkin. Taidanpa ruveta lehden kustantajaksi seuraavassa elämässä.