Digitaalinen kunta 2020

DIGITAALINEN KUNTA -tapahtumassa digitaalisen työn asiantuntijat ja kuntasektorin edelläkävijät kattavat uusimmat puheenvuorot kuntasektorin digitalisaation tueksi.

”Tulevaisuuden Suomessa julkinen sektori tarjoaa asiakkailleen nerokkaita sähköisiä palveluja. Nykyaikaistamalla asiointipalveluja helpotetaan kaikkien elämää ja säästetään veronmaksajien rahoja.”

Valtiovarainministeriön julkaisema Tarina paremmin toimivasta Suomesta kuvaa Suomalaisten toiveita sähköiseltä asioinnilta. Tämän pohdinnan kautta syntyi yhdeksän digiperiaatetta, joiden tulisi auttaa julkishallinnossa työskenteleviä palvelukehityksessä.

  • Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti.
  • Poistamme turhan asioinnin.
  • Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita.
  • Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti.
  • Palvelemme myös häiriötilanteissa.
  • Pyydämme uutta tietoa vain kerran.
  • Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita.
  • Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille.
  • Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan.

Lähde: http://digisuomi.fi

Kuinka tarina sitten muuttuu todeksi ja fiktio faktaksi? Ollako vai eikö, siinä pulma? Jos asiaa lähdetään ruotimaan ongelmakeskeisesti voidaan jäädä odottelemaan vähintäänkin vuotta 2030. Tietoliikenneyhteydet eivät yllä kaikkialle, kaikki kuntalaiset eivät käytä sähköisiä palveluja ja uusien järjestelmien rakentaminen on kallista ja nykytavallakin pärjätään. Nämä kaikki ovat kyllä totta, mutta vain murusia digitalisaation isossa kuvassa ja loputtomissa mahdollisuuksissa. Digitalisaatio on tullut kuntiin työvälineiksi ja työmuodoiksi, mutta varsinaisessa palvelutuotannossa kuntalaisille olemme vielä lähtötelineissä.

”Suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan uudelleen. Isot rakenteelliset muutokset ovat käynnissä. Digitalisaatio luo omalta osaltaan puitteet muutosten onnistumiselle. Se haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.”

Lähde: http://vm.fi/digitalisaatio

Edellä lainattu valtiovarainministeriön verkkosivujen sisältö on digitalisaation ytimessä, tosin lopputoteamukset siitä, että ”Suomi kuuluu digitalisaation ja sähköisen hallinnon edelläkävijämaihin.” ja että ”Kehitystyötä tehdään siis edistyneistä asetelmista.” ovat mielestäni hieman omahyväisesti liioiteltuja. Tavoitteiksi ne toki sopivat lyhyelläkin aikavälillä. Myönnettävä on, että valtio on omissa toiminnoissaan (Kela, Vero, Työ jne.) edennyt huomattavasti kuntapalveluja nopeammin.

ABC-ketju ja muut liikenneasemat perässä toivat itsepalvelukulttuurin, jossa asiakas kuljettaa ja lajittelee astiat ja jätteet palveluntarjoajan toivomalla tavalla. Näin toimien palveluntarjoaja muokkaa asiakaskäyttäytymistä vakioituun formaattiin tehostaen samalla omaa toimintaansa. Vastaava menettely kuvaa yksinkertaistettuna myös julkisen sektorin digitaalisia palveluja, joissa asiakas kirjautuu, antaa tiedot ja toimittaa hakemuksen tai muun yhteydenoton halutussa muodossa. Vakioitu formaatti tuo tehokkuutta, selkeyttä, varmuutta ja tasapuolisuutta kaikkiin toimintoihin. Vakiointiin yhdistetään monesti ”kalleimman mukaan” toimintatapa, josta tulisi päästä laadukkaan selvitystyön, vertailun ja kilpailutuksen kautta eroon.

Valtion pelikenttänä on reilut viisi miljoonaa suomalaista. Kunnissa toimitaan pienimmillään kahden tuhannen asukkaan määrillä. Yhtälöstä on helppo todeta, että pienien kuntien ei kannata lähteä tavoittelemaan digitalisaation isoa kuvaa yksin, ei edes kaksin, vaan vähintään maakuntatasoisen toiminnallisen integraation kautta. Yhteistyöllä on toki hintansa ja tietointegraation kustannukset kasvavat vuosi vuodelta yhtä monimutkaisempien järjestelmien johdosta. Jos kuitenkin asetamme asiakkaan palvelukehityksen keskiöön ja tahdomme tarjota kaikille kuntalaisille nykyaikaiset ja tasapuoliset kuntapalvelut on todellisen yhteistyön käynnistäminen ensimmäinen askel kohti digitaalista kuntaa 2020.

Jätä kommentti

*