Demokratiaa voi kuvata kansanvaltana. Perusajatuksen mukaan valta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratian ominaispiirteenä tärkeimmistä asioista päättää joko kansa itse tai kansan vaaleilla valitsema toimielin kuten eduskunta, valtuusto tai neuvosto. Seuraavat kuntavaalit järjestetään vuonna 2017 ja eduskuntavaalit 2019. Kolmen vaalin supervuosi ajoittuu vuodelle 2018, jolloin järjestetään uudet maakuntavaalit sekä perinteiset presidentinvaalit ja seurakuntavaalit. Demokratian toteutuminen vaalien kautta vaatii riittävän suuren äänestysaktiivisuuden. Jos äänestysprosentti jää alle 50:n voidaan puhua enää harvainvallasta.

Helsingin Sanomat julkaisi 3.8.2016 artikkelin, jonka mukaan Suomessa ei tällä hetkellä valmistella nettiäänestystä, vaikka asia on ollut hallitusten esityslistoilla 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Suomessa ollaan selvästi säikähdetty äänestyskokeilujen epäonnistumisista, julkisten ICT-hankkeiden karanneista kustannuksista sekä oletetuista tietoturvariskeistä. Tulevaisuuden valmistelu on näin ollen täysin jäissä ja jatkamme perinteisellä ”vaalikopissa numero lappuun” toimintatavalla.

HS:n artikkelia varten haastateltu vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo kansainvälisten kokemuksien osoittavan, että nettiäänestys ei lisää äänestysaktiivisuutta. Asia voi olla näin, jonka johdosta siirtäisin pohdinnan astetta jo pari askelta eteenpäin. Olisiko mahdollista että saisimme uudenlaisilla vaikuttamismahdollisuuksilla kuitenkin hidastettua aktiivisuuden vähentymistä ja varmistettua kansanvaltaa harvainvallan sijasta? Käynnistäessäni viime viikolla maakunnallista ICT-selvitystyötä kirjoitin lähes ajattelematta näytölle ”ICT-demokratia” sanahirviön. Voisiko se olla taikasana demokratian vahvistamiselle sähköisen tieto- ja viestintäteknologian avulla?

Tarvitsemme käyttöömme laadukkaita ja yhteen toimivia julkisen sektorin sähköisiä palveluita, joihin samalla liittyy lähes huomaamatta matalankynnyksen vaikuttamismahdollisuus. ICT-demokratia voisi olla 2020-luvun malli toteuttaa kansan tahtoa ja harjoittaa kansanvaltaa. Äänestyslipukkeiden muuttaminen sähköiseksi ja äänestystoimenpiteen siirtäminen kotikoneelle ei vielä riitä. ICT-demokratian tulee olla jokapäiväistä, ajasta ja paikasta riippumatonta osallistumista itseä kiinnostaviin asioihin. Kevyimmillään se voi olla Facebook-tyyppistä peukuttamista ja raskaimmillaan sähköisiin aloitteisiin ja mielipidekyselyihin osallistumista.

Osallistuminen ja vaikuttaminen ei myöskään vielä riitä, sillä jos se ei aiheuta toimeenpanevalla puolella riittävän nopeaa reagointia voi olla turha odotella toista yhteydenottoa. Julkisten toimijoiden organisaatiot tulee olla rakennettu niin, että vastuut ja vapaudet on jaettu etukäteen. Näin ollen toimijoilla on mahdollisuudet toimia kansanvallan kannustamalla tavalla oli kyse sitten pienistä tai isommista asioista. Edustukselliselle demokratialla on ICT-demokratian sisällä myös paikkansa. Edustuksellisuuden tulee kuitenkin keskittyä vain kaikista suurimpiin asioihin. Pienet ja arkiset asiat toteutettakoon operatiivisten henkilöiden toimesta osallistuvan kansanvallan määrittämällä tavalla.