Johtaminen on vahvaa viestintää puheella, tekstillä, käyttäytymisellä, olemuksella ja toiminnalla. Johtajan tulee luottaa itseensä, olla se kuka haluaa olla, kunnioittaen toisia ja oppien ympäristöstään. Samat ohjeet pätevät käyttäytymiseen sosiaalisissa medioissa. Uudenlaisten viestintävälineiden käyttö ei ole kaikille johtajille luonnollista, joillekin jopa vastenmielistä tai pelottavaa. Kuntajohtajakollegoita olen kannustanut tutustumaan eri palveluihin ja kokeilemaan miten ne omaan johtamistyylin soveltuvat. Yleisin epäilys on edelleen, että ei minun aika riitä ”somettamiseen”. 2000-luvun digiaikana työuralle siirtyneiden ei kuitenkaan tarvitse etsiä erillistä aikaa, niin integroitunutta lukuisten sähköisten työ- ja yhteydenpitovälineiden käyttö heille jo on. Olen sanonut, että sosiaalisia medioita tai muita sähköisiä työvälineitä ei tarvitse sovittaa työn päälle, vaan ne ovat osa työtä ”työn sisällä”.
Tuusniemen yhtenäiskoulu ja lukio ovat tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotossa edistyksellisiä. Tämä ilmenee sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä ja opetustiloissa käytettävissä olevassa tekniikassa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja valmistahan digitalisaation maailmassa ei koskaan tule. Opettajille tulee tarjota tukea ja opastusta järjestelmien käyttöönotossa ja oppilaille luoda digitaalisen oppimisen ja verkostoitumisen kannustimet. Digitalisaatio tulee haastamaan koulut ja oppilaitokset tilanteessa, jossa monet oppilaat ovat jo hyvin varhaisessa vaiheessa opettajia kokeneempia ja osaavampia teknisten apuvälineiden käyttäjiä. Eri sukupolvien välille tulisi luoda yhteisen oppimisen maailma, jossa sekä oppilaiden että opettajien paras osaaminen saataisiin hyödynnettyä yhteiseksi hyväksi. Opettajan roolin tulee jatkossakin olla vahva, esikuvallinen ja aikuismainen. Samalla opettajien tulee yhä paremmin pyrkiä ymmärtämään sitä maailmaa missä tällä vuosituhannella syntyneet lapset ovat kasvaneet.
Kuntajohtaminen on pääsääntöisesti talouden ja toiminnan johtamista. Ei johtamisessa, eikä palvelutuotannossa ICT-asiat saa nousta ensisijaiseksi vaan niiden tulisi olla toiminnan tausta ja tuki. ICT-asiat saavat varsinkin amatöörikeskusteluissa aivan liian suuren painoarvon yksittäisten koneiden ja ohjelmistojen näkökulmasta. Näiden sijaan keskustelua tulisi käydä kokonaisuuksista, yhteneväisyyksistä ja huomaamattomuudesta. Mikäli keskustelua joudutaan käymään yksittäisten laitteiden hankinnasta ollaan jo lähtötilanteessa hyvin kaukana digitalisaation todellisista mahdollisuuksista. Valtiovarainministeriö määrittelee digitalisaation sisältävän sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Edelleen kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Tässäpä meille jokaiselle pureskeltavaa omiin organisaatioihin ja työtehtäviin!
