Shamaanin taikaa ja fengshuita -Kultakoukku Jigaus 2018

Kultakoukku Jigaus 2018 voittajajoukkue Jigireissu.fi eli Niko Hallama ja Toni Pohjalainen. Kuva: Juha Leskinen

Suunnilleen jokainen varmaan muistaa lapsuudesta ne hetket, kun vanhempien tai isovanhempien kanssa käytiin perunamaalta poimimassa pakasterasioihin matoja ja lähdettiin laiturin nokalle ongelle?

Allekirjoittanut muistaa varsin hyvin, sitten kun sai sen ensimmäisen kalan, koolla ei ollut väliä eikä että mitä lajia kala edusti.

Viime viikonloppuna koin tuon saman tunteen, mutta vain uudella tasolla. Olin kuvaamassa Ruusu Roots RockFestiä 16.6. ja siellä minulta kysyttiin, että kiinnostaisko lähteä kuvaamaan kalakilpailua Tervoon.

En ollut aikaisemmin koskaan ollut varsinaisesti missään kalakilpailuissa ja idea tuntui houkuttelevalta valokuvauksellisesti, vaikken mitään tiennyt mitä tuleman pitää. Päätin suostua ja torstaina 16.8. herätyskello alkoi soimaan klo 05.00.

Noin klo 10.00. saavuttiin Tervoon ja Tervon vierasvenesatamalta laskettiin vene vesille ja lähdettiin jo hakemaan tuntumaan lauantain kisaan.

Sää suosi treeneissä. Kuva: Juha Leskinen

Tunnit vierähti ja kello läheni kahdeksaa illasta, päätettiin lopetella tältä päivää ja lähteä mökille.

Perjantaina oli tiedossa jälleen aikainen herätys.

Näissä maisemissa kelpaa juoda aamukahvit. Kuva: Juha Leskinen

Aamu sarasti ja oli aika lähteä vesille, ei toki ilman aamujumppaa, nimittäin tie jota pitkin kuljettiin veneen ollessa trailerilla oli todella kapea ja metsää ympärillä, noh mökiltä poispäin lähtiessä piti alkaa kirveellä raivaamaan tilaa, että vene mahtui kulkemaan kohti päätietä (valitettavasti tästä ei löydy kuvamateriaalia, mutta uskokaa pois. Ois sitä voinut vähemmän koomisemminki aloittaa aamu).

Päivän suunnitelma oli hyvin selvä, tänään ollaan vain sinne klo 17.00. asti järvellä ja lähdetään valmistautumaan kisapäivään, käytiin paikkoja läpi ja Toni sekä Niko suunnitteli strategiaa kisaa varten.

Minä keskityin kuvaamaan maisemia.

Mielenkiintoinen näkymä taivaalla. Kuva: Juha Leskinen

Kisapäivä

Upea aamuaurinko klo 05.00. Kuva: Juha Leskinen

Tänään kaikki huipentui, kaikki se muutaman päivän treenaus mitattiin tänä päivänä.

Päätimme lähteä sen verta aikaisin vesille, että olimme 7 aikaan aamusta itse järvellä. Vielä viimehetken mietinnät strategian suhteen ja sitten veneen nokka kohti Lohimaata.

Ilmeet ovat keskittyneet ruutuihin, missä ne kalat pyörii? Kuva: Juha Leskinen

Tiedossa olisi todella sateinen päivä ja siihen varauduttiin, ei tullut olemaan helppoa varsinkaan meikäläiselle joka ei koskaan ole aikaisemmin ollut kalakilpailuissa, heittänyt korkeintaan 10e arvoisella Pirkka-merkkisellä umpikelalla, sekä nauttinut vain kalastamisesta laiturin nokalta aurinkoisella säällä.

Saavuimme Lohimaahan josta lähtö olisi klo 9.30.

“Odotas minä poseeraan!” Kuva: Juha Leskinen

Veneitä alkoi ilmestymään tiuhaan tahtiin Lohimaahan. Kuva: Juha Leskinen

Anssi Vainikka kertomassa kilpailusäännöt. Kuva: Juha Leskinen

Kilpailijat kuuntelevat tarkasti ohjeistukset. Kuva: Juha Leskinen

Anssi Vainikka kertoi kipparikokouksessa säännöt ja ohjeistukset, sekä vastasi kysymyksiin jos oli jotain epäselvyyttä itse kisasta.

Kilpailuhan itsessään oli C&R-tyyppinen kilpailu, eli kun sai kalan, se nostettiin vedestä ja mitattiin ja otettiin mittalaudan päällä kuva. Kuva sitten lähetettiin WhatsAppin kautta, tai multimediaviestinä tms. tuomaristolle mahdollisimman pian kuvan ottamisen jälkeen.

Kisan kohdekaloina olivat 3 ahventa, 2 kuhaa ja yksi hauki. Niitten pituuden yhteenlaskettu tulos ratkaisi sijoituksen kisassa.

Kalan mittaus ja kuvaus menossa, jonka jälkeen kala lasketaan takaisin järveen. Kuva: Juha Leskinen

Kello lyö 9.30, aika lähteä matkaan.

Venekunta valmiina, allekirjoittanut hoiti etupenkillä kuvaamiset. Kuva: Anssi Vainikka

Kisa-alueena toimi Lohimaan / Äyskosken alapuolella oleva Koskivesi ja Tervonsalmen alue. Klo 10.00. sai alkaa kalastamaan. Meidän venekunnalla kävi strategisista syistä hyvä tuuri sillä noin viiden minuutin kalastuksen jälkeen saimme napattua kisan ainoan kuhan joka ylitti 3 senttimetrillä alamitan 45cm, tämä loppupeleissä varmisti myös sen, että voitto tuli!

Ensimmäinen kala nousemassa ylös heti kisan aloitettua. Kuva: Juha Leskinen

Kalakilpailuissa on myös tärkeänä sääntönä se, että “toinen kilpailuvene on ohitettava niin, ettei siitä
aiheudu haittaa kalastukselle eli käytännössä vähintään 50 metrin päästä. Myös kalastus 30 metriä lähempänä toista venettä on kielletty, vaikka toinen venekunta antaisi siihen itse luvan.”

30 metrin välimatka on tärkeä muistaa kisan aikana kalastaessa. Kuva: Juha Leskinen

Eli nuin vain ei mennä siihen ihan kiinni kylkeä toista kalastamaan ja katsomaan mitäs ne toiset aikoo.

Ainiin, kilpailu aikahan oli siis klo 10:00 – 16:00 30 min siirtymäajoin.

Kilpailua pystyi seuraamaan netin kautta livetulospalvelusta, tärkeää on tehdä omaa suoritusta eikä tuijottaa miten muilla menee, tai miten kilpailussa menee ylipäätään. Vaan siinä kohdin kun meidän venekunta sai sen kisan ainoan kuhan, välillä oli pakko jopa tarkistella, että onko kukaan muu sitä kuhaa saanut.

Loppuvaiheessa kisaa jopa kilpaileva venekunta huuti lähempää, että “te taisitte viedä koko järven ainoan kuhan!”.

Kovasti “pelätty” sade ja ukkonen eivät tulleetkaan päälle, vaan pilvet kierti kauempaa. Kuva: Juha Leskinen

Ja näin kisa alkoi olla lopussa, oli aika kätellä ja kiittää venekunnan kesken ja tehdä loppusiirtymä Lohimaahan ja siellä odotti palkintojen jako.

Viimeisetkin minuutit tuli hyödyntää. Mitään ei jätetty puolitiehen. Kuva: Juha Leskinen

Saavuimme Lohimaahan jossa odotti palkinnot, sekä kylmä huurteinen, sen varmasti oli ansainneet kaikki jotka osallistuivat kisaan!

Kisan parhaat. Kuva: Juha Leskinen

Kisan voitti siis joukkue Jigireissu.fi eli Niko Hallama ja Toni Pohjalainen, toiseksi tuli Team Esko eli Jukka-Pekka Eskola ja Ari Eskola, sekä kolmanneksi tuli Villikortti eli AJ Noronen ja Timo Salonen.

Klikkaa tästä kisan tuloksiin!

Haluan kiittää omalta osaltani kaikkia joita tapasin tuona muutamien päivien aikana, kiitos Niko majoituksesta ja kutsusta kisoihin katsomaan ja dokumentoimaan meininkejä, kiitos myös Niko ja Toni kärsivällisyydestä ja opastuksesta kalastuksen maailmaan, mieleen jäi paljon uusia asioita ja kyllä tuo pieni kalastuskärpänen purasi matkan aikana!

Seuraavaan kertaan!

Mites lukijat, oletteko käyneet kalakilpailuissa? Kommentoikaa alle!

 

Kommentit

  • plokkariukki

    Uskoin kerran voittavani pilkkikisan. Voiton otti “joku muu”, luulen hänen kaloissaan olleen “toisenkin” miehen saalis. Tiesin, paljonko tämä toinen kaveri sai noin suurin piirtein, ongimme nimittäin vierekkäin ja lähes samassa tahdissa vetelimme sinttejä; hän ei edes vienyt omiaan puntariin, mutta minä tulin kisassa toiseksi. “Voittajapari” oli isä ja poika; en tiijä mutta luulen niin. Tämä ei ole ainut kalakisa, jossa voitto on otettu epärehellisin keinoin.
    En ymmärrä ollenkaan näitä c&r-kalastuskisoja ja kalastajia, se on kalan kiduttamista! Jigaat kuhan syvästä ja vedät paineettomaan tilaan, mittailet ja kuvaat saalista veneessä. Mitä olisit mieltä jos sinut vedettäisiin vastaavasti veden alle, punnittaisiin, mitattaisiin pituutesi ja vielä kuvattaisiin, saisit ehkä lopuksi pusun poskelle tajusi jo hävittyä? Minkä kalastat sen syöt tai annat kaverille syötäväksi, alamitat tietysti takaisin. Kun olet saanut saalista “tarpeeksi”, panet pillit pussiin ja lähdet valmistamaan ateriaa, se on oikeaa kalastusta!

  • Vertikaalijigaaja

    Ja se ei ole kidutusta, kun pilkillä pistät ahvenen pönttöön ja se siellä kituu sitten ja jäätyy pikkuhiljaa. Itsellä ei ainakaan mene kuin noin 8sek kun mitta on otettu ja jos on liian iso(hauki, ahven,kuha), niin lähtee takaisin, ja lähtee nopeesti.
    Enkä muutenkaan suosi kalastamista yli 8m syvyydestä, eli kaikki edelläkirjoittamasi on pelkkään fiktiota, mikään ei perustu faktaan.

  • plokkariukki

    Uskallan olla Vertikaalijiggaajan kanssa eri mietä, että väittämäni olisivat pelkkää fiktiota. Itsekin kalastan, tänään viimeksi, valitettavasti sain vain yhden tärpin, eilen toki syömäkalat uistellen. Kaksi pienehköä haukea; toinen meni paistinpannulle ja toisesta tulee kalapullia. En väitä juuri sinun kiusaavan turhaan kaloja, en sitä epäilekään, mutta nämä ohjelmien veijarit tekevät sitä. Miten lienee näissä lämpöisissä vesissä nyt c&r, veikkaan aika monen kalan heittävän hitaasti veivinsä väsytyksen jälkeen. Ainakin minun saamani muutama alamitta kuha on ollut tosi “huonossa hapessa” takaisin laskiessa. Miten sitten punalihaiset, joita erityisesti nämä “jasperpääkköset” harrastavat? Olen opetellut nyt vanhemmiten taittamaan niskat jo pikku kaloiltakin, otan yleensä ne kaikki pakkiin tai pussiin. Pilkillä käyn 1–2 kertaa talvessa ja vapaongella kerta/ vuosi, ne kalat jaksan syödä kaikki, ei tarvii takaisin laskea tai sitten heitän kuolleena lokeille. Millainen kala on liian iso? Silloin harvoin kun itse saan ison kalan (hauki yli 5kg) otan sen kyllä syötäväksi, niitä muuten riittää ainakin Suonteessa, jossa pääasiassa itse kalastan. Eipä siellä juuri muita ole näkynytkään, mitä syksymmällä joku muikun verkottaja. Kirreitä siimoja sannoovat nämä ns. “oikeat kalamiehet”. Minä, että ongitaan taas ens kerralla lissee.

Jätä kommentti

*