Journalismin keskeinen tehtävä on kertoa maailmasta ja se maailma avautuu omasta elinympäristöstämme, omasta yhteisöstä. Miksi media, erityisesti paikallismedia ei kerro kuten urheilutuloksista, miten maailmamme muuttuu juuri nyt enemmän kuin ehkä koskaan?  Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen koskettaa kaikkia kaikkialla; tiedämme kyllä, jotta Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka mutta tiedämmekö ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaikkapa metsiin ja metsätalouteen Pohjois-Savossa. Entä millaisiin kriisiaikoihin maataloutemme eli koko ruokaturvallisuutemme saattaa joutua lähivuosina kun sään ääri-ilmiöt piiskaavat maita, metsiä ja järviä? Entä mitä on tapahtumassa esimerkiksi ikääntyneiden terveysturvallisuudelle kun helle- ja kuivuusjaksot lisääntyvät jopa Kuopiossa?

Toisaalta meillä on valtava määrä erilaisia alueellisia ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla pyrimme ymmärtämään mitä meille on tapahtumassa, jotta voimme luotsata turvallisempaan huomiseen. Teemme Suomessa jopa alueellisia ilmastotiekarttoja. Pohjois-Savossakin julkaistaan kesäkuussa oma ilmastotiekartta, jolla helpotetaan navigointia kestävämpään tulevaisuuteen. Olisiko siis aika uudelle yhteistyölle ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa, yhteistyölle, joka kytkee tutkitun tiedon ymmärrettävään viestintään? Tutkitun tiedon ja journalismin avulla voimme varmasti avata sitä, mitä kotikulmiemme elinympäristölle on tapahtumassa ja jo tapahtuu. Näin loisimme uutta kansalaistaitoa siitä, miten hallitsemme rajua muutosta ihan itse; tulevaisuus on omissa käsissä.

Paikallista Ilmastojournalismia tarvitaan jatkossa myös erilaisten ympäristökriisien hallinnan tueksi; journalismi on osa kriisinhallintaa vaikkapa siinä, miten suhtaudumme vanhan teollisuuden ja uuden ilmastopolitiikan ristiriitaisuuksiin paikallistasolla. Hyvänä esimerkkinä juuri käynnissä oleva PEFC-sertifiointi metsätaloudessa -kiista, jossa kyllä itse kullakin on mennyt hämmästyksen sormi ihmetyksen suuhun.

Ilmastonmuutos ja luontokato tulevat olemaan jotain ihan muuta kriisinhallinnalle niin paikallistasolla kuin globaalissa ympäristössä, ja siinä työssä tulevat loistamaan ilmastojournalismi, ilmastosovittelu ja ilmastodiplomatia; kolmikko, josta puhutaan vielä äärimmäisen vähän. Ilmastojournalismi tulee olemaan entistä vahvempi inhimillisen turvallisuuden ja ilmastoturvallisuuden esille nostaja.

Sulkava-lehti on suunnannäyttäjä miten ilmastonmuutokseen tulee tarttua paikallisissa medioissa:

https://sulkavalehti.fi/2021/02/03/5532/

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)