Suomen ilmastopaneeli julkaisi syyskuussa Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet -raportin, jossa tarkastellaan alueellista sopeutumistyötä Suomessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös eri tavoin eri osissa maata. Tämä asettaa kunnat ja aluekehitysorganisaatiot uuteen vastuuseen valinnoistaan ja toimenpiteistään. Tulevaisuustyö on entistä enemmän yhteistoimintaa, sovittelua ja jaetun arvon luomista. Enää ei tarvitse kiistellä siitä onko ilmastohätätila tai ilmastokriisi, muutos tapahtuu jo ja vaikuttaa arkeemme lisääntyvällä vauhdilla. Nyt on vuorossa sopeutumisen ja varautumisen korostuminen ilmastotyössä.

Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi pyrkii vauhdittamaan sopeutumistoimien tekemistä; nyt on jo kiire, jos haluamme vaikuttaa itse mahdollisimman paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU:ssa sopeutuminen on nostettu ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle entistä tärkeämmäksi toimeksi. Suomessa tähän on herätty hitaasti. Hyvän sään aikaan tullut Suomen ilmastopaneelin raportti toivottavasti saa aikaan toimintaa.

Suomen ilmastopaneeli listaa Pohjois-Savossa keskeisimmiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi riskeiksi lämpötilojen kohoamisen, sateiden lisääntymisen ja voimistumisen, lumipeitteisen ajan ja routa-ajan vähentymisen, sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja vesistöjen pintaveden lämpötilan kohoamisen. Näistä ilmastoriskeistä johtuviksi haitallisiksi vaikutuksiksi on tunnistettu mm. tulvien lisääntyminen, talviaikaisen valunnan kasvu, pohjaveden pinnan aleneminen, tuhohyönteisten kasvava paine, myrskytuhojen seurauksena metsätuhojen lisääntyminen sekä puunraivauksen hankaloituminen, talvimatkailun hankaluudet, luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Pitkällä aikavälillä arvioidaan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden muutokset, esimerkiksi nykyisten havupuuvaltaisten metsien muuttuminen lauhkean vyöhykkeen sekametsiksi.

Lista on karua luettavaa ja se on osittain jo vanhaa tietoa ja ennustusta. Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tuota listaa tehtäessä kuviteltiin. Pohjois-Savossakin on herättävä alueellisen varautumisen ja sopeutumisen työhön jämäkällä otteella. Tarvitaan uutta ajattelua, yhteistyötä ja kykyä nopeisiin päätöksiin laajassa yhteisymmärryksessä. Kenties tarvitsemme alueellisen ilmastosovittelijan kiertämään kuntia, yrityksiä ja oppilaitoksia neuvottelemaan siitä, miten yhdessä vaikutamme tulevaisuuteen vielä kun se on omissa käsissä. Alueellinen varautuminen ja sopeutuminen on myös fasilitointia eli innostamista ja osallistamista toivotun tulevaisuuden rakentamiseksi ilmastonmuutoksen haittojen minimoimiseksi  ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastamiseksi.

Ilmasto- ja ympäristöturvallisuus ovat aikamme uudet turvallisuutta määrittävät näkökulmat. Pohjois-Savossa voisimme näyttää mallia, miten tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, viranomaiset ja kansalaisjärjestöt voivat yhdessä luoda yhteistä näkemystä alueellisesta varautumisesta ja sopeutumisesta. Meidän on opittava sietämään hyvinkin erilaisia näkemyksiä ilmastotyöstä; Ilmastopaneelista Elokapinaan oppiaksemme toisiltamme.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)