ARVORAKENNUKSIIN VETOVOIMAISIA YHTEISÖJÄ

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen esitti (SS 21.10.2018) idean kaupungintalon avaamisesta enemmän yleisölle. Samassa jutussa pohdittiin Lyseon tulevaisuutta modernina oppimisympäristönä ja Taidemuseon tulevaisuuden toimintaympäristöä. Postasin innoissani jutun ja kuten artikkelissakn uumoiltiin, se herätti välittömästi tunnereaktioita.

Minusta tämä oli kuitenkin tärkeä julkitulo. Olen samaa mieltä, että tulevista tila-asioista on hyvä käydä keskustelua nyt, mutta miten me kaupunkilaiset pääsisimme mukaan siihen keskusteluun, ja kuka sitä johtaa?

Kuopion kaupungilla on 250–vuotis syntymäpäivä vuonna 2025. Kaupungintalo on tarkoitus remontoida siihen mennessä juhlakuntoon. Samalla on mahdollisuus muuttaa sen nykyistä käyttötarkoitusta. Lyseon rakennusta on korjattu. Nyt pohditaan, vastaako se tulevaisuuden oppilaiden ja opetuksen tarpeisiin.

Molemmat arvorakennukset ovat näkyvä osa Kuopion kaupunkihistoriaa. Käyttötarkoituksen muuttaminen ei alenna niiden arvoa, siitä pidetään varmasti huolta. Ja mitä vähemmän tarvitaan muutostöitä, sitä edullisempaa toimitilaa.

Olen vuoden aikana ollut useissa keskusteluissa, joissa on noussut esille vuokratilojen puute ja nimenomaa sellaiseen toimintaan, johon toimistotilat eivät sovellu. Tässä yksi tarpeesta noussut ajatus jo meneillään olevien toimintakeskushankkeiden rinnalle.

Yhtenä isona käyttäjäryhmänä nostaisin esiin start up -yritykset, joiden tukemiseksi ollaan luomassa keskitettyjä palveluita ja kehittämispolkuja. Liikeideansa mahdollisuuksia tutkiessaan ja kokeillessaan ne tarvitsevat alussa ympärilleen paitsi yhteisöä, partnereita ja investoreita, myös edullisia toimitiloja.

Kirjoitin edellisessä blogissa tutustumismatkasta Suomen suurimpaan start up -yhteisöön. Maria 01 toimii osakeyhtiömallilla, jossa on osakkaana mm. Helsingin kaupungin tilapalvelut. Toiminnasta vastaavat yhtiön palveluksessa oleva vakituinen, viiden henkilön tiimi. Tilavuokrat ovat kohtuulliset, koska rakennuksia ei ole suuresti muutettu sitten sairaalakäytön.

Kuopioon tarvittaisiin myös yhdistysten taloa, josta seurat, järjestöt ja yhdistykset voisivat vuokrata toimitilaa. Kuvataiteilijat tarvitsisivat ateljee-tyyppisiä työskentelytiloja sekä varastotiloja teoksille. Pienteollisia tuotanto- ja työhuonetiloja on niukalti. Kuopiossa järjestetään isoja kaupunkitapahtumia ja festivaaleja jotka tarvitsevat paitsi väliaikaisia toimistotiloja myös sisällöllisiä kumppanuuksia. Pop up –tapahtumat ja kokeilut tarvitsevat myös paikkoja ja pieniä näyttely- ja esiintymistiloja on niukalti. Tässä vain joitakin nostoja, lista jatkuu.

Tampereelta löytyy esimerkki hyvinvointialojen kumppanuusyhdistyksestä, mikä ylläpitää Tammelassa Kumppanuustalo Arttelia. Se on avoin kohtaamispaikkaa, jossa voit poiketa kahvilla, tavata ihmisiä, löytää ystäviä sekä harrastaa ja tehdä yhdessä esimerkiksi vapaaehtoistyötä.

Entäs jos Kuopiossa kaikki toimisivatkin yhden katon alla luovana win-win yhteisönä keskellä kaupunkia torin jommassa kummassa päässä, jonka laadukas ja rento street-gourmet ravintola houkuttaa kaupunkilaisia ja täällä vierailevia, jossa monialainen yhteisö ja ei tunne toimialarajoja vaan ruokkii positiivisella uteliaisuudella uusien innovaatioiden syntyä?

Meneillään on isoja kehittämishankkeita, joiden tuotoksina odotetaan syntyvän alueen kilpailukykyä, kansainvälisyyttä veto- ja pitovoimaa tukevia systeemejä. Toimiakseen, ne tarvitsevat sekä henkisiä, että fyysisiä kotipesiä ja niissä toimivia yhteisöjä. Yksi talo ei ratkaise ja kata kaikkea ja toiminnalle tarvitaan luonnollisesti liiketoimintamalli. Mutta olisihan se tätä päivää ja positiivinen signaali hyvän elämän pääkaupungista, Kuopiosta.

Ja ennen kuin sanot naivia ja ei, mieti, että mitäs jos kuitenkin.

 

Raisa Leinonen

Projektipäällikkö | LUOVA VETO! –hanke 2018-2020

Savonia-ammattikorkeakoulu

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    mukavaahan se kaikki uusi ja uusi yrittäminen on,

    mutta, kuten projektipäällikkö toteaakin,
    monenmoista kustannusta ja vaatimusta on (alkavan) yrittäjän edessä. Ilmaiseksi ei saa mitään.

    Kunnan ja valtion palveluista on ollut luovuttava kilpailua vääristävien seikkojen vuoksi – pian ehkä näissäkin uusimuotoisissa (tässä vaiheessa) tilakysymyksissä niitä pidettäisiin julkisena tukena. .. ja luovuuskin taitaa paljolti mennä verkkoon kuten edellä oppimisympäristöistäkin ounasteltiin

    Kaupungintalon salia saa vuokrata, kuten toripaikkojakin, joten aika hyvin sinne jo pääsee. Lähiliiketaloissa on lisäksi paljon tyhjiä tiloja …

    Julkiset tilat tulisi kilpailuttaa – ja vanhat firmat tai ulkomaalaistaustaiset ketjut ne saisivat haltuunsa. Mitä toimintaa lienee esim. entisessä lääninhallituksessa tai lääninsairaalassa, ja amiska ja kauppakoulukin kaiketi purettiin, ja ’60-luvulla rakennettu teku?

    Olen kyllä pohtinut että kuntalaiset tarvitsisivat kirkkojen kaltaiset tilat yhteiskunnalliseen toimintaan, mutta mutta – mitä ja kenen ylläpitämiä ne olisivat?

Jätä kommentti

*