Bisnestä ruualla

Kun ruualla halutaan tehdä vaikutus, sillä täytyy olla kotipaikka, alkuperä ja tarina. Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Bisnesväelle tarjotaan usein markkinointitilaisuuksissa pientä naposteltavaa. Nakit ovat erinomaista syötävää, mutta nauravat nakit eivät herätä hilpeyttä niissä pukujuhlissa, joissa ”ammattiedustajat” notkuvat lukemattomia kertoja vuodessa.

Asiakkaat eivät ole hölmöjä, joten tarpeita ei tarvitse sen enempää keksiä keinotekoisesti. Syöminen on yksi kansalaisen perustarpeista, joten ruuan hyväksikäyttö markkinoinnissa on varsin luontevaa.

Suomalaisen ruuan vahvuuksia ovat puhtaus, luonto ja luonnosta saatavat raaka-aineet. Olisiko aika tuotteistaa oikein kunnolla? Suomi on Euroopan ainoa maa, josta löytyy vielä koskematonta, neitseellistä elinympäristöä.

Helposti unohdamme, että Suomi on eksoottinen kohde. Jokamiehen oikeudet ovat poikkeuksellisen kattavia. Parhaimmillaan ruuan raaka-aineet voi saada suoraan metsästä. Niistä voi valmistaa ainutlaatuista sapuskaa tai syödä jopa sellaisenaan.

Metsässä puuhastelu poikkeaa arjen rutiineista. Ruuanvalmistuskin voi olla olosuhteista johtuen erityisessä roolissa. Mausteena käytetään ripaus perinnettä, hyppysellinen kansainvälisyyttä ja häivähdys trendikkyyttä.

Kun ruualla halutaan tehdä vaikutus, sillä täytyy olla kotipaikka, alkuperä ja tarina. Kainuulaisen voimakkaan ruisleivän syöjä siirtyy mielikuvissa sinisten vaarojen kumpareille tähyilemään siintäville järville.

Eteläpohjalainen ruoka, esimerkiksi kropsu tuo mieleen lakeudet ja suoraluonteiset konstailemattomat ”pohojalaaset”. Savolainen muikkukukko loihtii puolestaan silmien eteen Kuopion torin – mualiman navan.

Ruoka on aina herättänyt intohimoja. Amerikan mantereelta saatu peruna turvasi Euroopan väestönkasvun ja teollisen kehittymisen, kasvava sokerin kysyntä kiihdytti orjakauppaa ja suola on aiheuttanut jopa vallankumouksia.

Ruuasta keskusteleminen on joka tapauksessa eurooppalaista kulttuuria parhaimmillaan. Suomalaiselle voi olla yllätys, kun vieras haluaa pohdiskella edellisen illan makunautintoja. Jos yhteinen ruokakieli löytyy, bisneskin luistaa paremmin.

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*