Boostia kilpailukykyyn – teollisuuden yritysten edellytys

Kevään haasteiden keskellä yritysten kyky toimia ja pärjätä on ollut puheenaiheena. Yksi yrityksen toiminnan laaja mittari, mikä on tosin noussut esille jo pidemmän aikaa teollisuuden yritysten tilannetta tarkasteltaessa, on kilpailukyky. Kilpailukyvystä puhuttaessa tulee usein tarkasteluun globaalit markkinat ja vienti. Teollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä (Teknologiateollisuuden tilastot 2020) ja teollisuudella on vahva asema Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. 2000-luvun alussa Suomi oli Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyvertailussa ykkösenä (Keskuskauppakamarin julkaisu 2020). Sen jälkeen asema on laskenut. Mistä yritysten kilpailukyky sitten koostuu?

Kilpailukyky ei ole mikään yksiselitteinen asia ja se voi liittyä yrityksen talouden kasvuedellytyksiin tai vaikkapa talouden tasapainoon. Tarkastelunäkökulma voi olla valuuttakurssit, työvoimakustannukset ja työn tuottavuus tai joustava toimintaympäristö ja innovaatiot. Kilpailukykyä voi olla myös hinta, markkinat ja osaaminen. Vuoden 1979 Suomen Pankin julkaisussa Tapio Peura kirjoittaa teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn tarkoittavan mm. vientituotteiden suhteellisia hintoja, talouden ulkoista tasapainoa ja vientiteollisuuden kannattavuutta. Nämä pätevät nytkin.

Deloitten ja LUT-yliopiston yhteistyönä keväällä 2014 toteutetussa raportissa Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus, kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita käy ilmi, että yritysten kilpailukyky keskittyy vahvasti tuotteen suorituskykyyn (kts. kaavio). Keskimäärin suomalaiset yritykset käyttivät 1,6 tarkasteltua kilpailukyvyn lähdettä, kun innovatiiviset yritykset hyödyntävät näitä kaksi kertaa enemmän. Globaalisti yritykset hyödynsivät keskimäärin näitä lähteitä 1,8.

Kaavio: Deloitte, raportti Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus, kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita 2014.

Yritysten kilpailukyky keskittyy vahvasti tuotteiden ja palvelun lisäksi brändiin ja asiakkaan sitouttamiseen. Suomessa ollaan hyviä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita, mutta tulevaisuudessa korostuu menestyminen myös muissa osa-alueissa. Kilpailukyky voi tarkoittaa myös myyntiä ja markkinointia tai tuotteen laatua ja sellaisia tekijöitä, mitä muilla ei ole eli ylivoimatekijöitä kuten tuoteominaisuudet, palvelut ja saatavuus.

Tuotteiden ylivoimaisuustekijöiden aikaansaaminen edellyttää usein tuotekehitys- ja tutkimustyötä. Lisäksi pitää kehittyä myös muilla osa-alueilla. Erilaisissa TKI-hankkeissa on ollut kovasti viime aikoina teemoina tuottavuuden kehittäminen, automaatio, digitalisaatio, työvoiman saatavuus ja imagotyö. Nämä ovat myös edellytykset kansainvälisille markkinoille. Tutkimus- ja kehitystyön rahoituskanavat haluavat tukea suomalaisten yritysten liiketoiminnan kehitystä ja viennin kasvua ja näin edistää yritysten kilpailukykyä.

Business Finlandin tiedotteessa (2019) asiantuntija Jarmo Raittila sanoo: ”Emme pysty kilpailemaan halvoilla hinnoilla – kilpailukyvyn pitää tulla muualta, kuten osaamisesta, vastuullisuudesta ja koulutetusta työvoimasta”. Osaaminen onkin suomalaisten yksi kilpailuetu.

”Kilpailukyky syntyy tuottavuuden kasvusta, ja tuottavuus syntyy uusista innovaatioista ja uudesta osaamisesta”, sanoo Matti Mannonen Teknologiateollisuuden blogissa (8.5.2020). Mannonen listaa toimenpiteitä kasvun edistämiseksi ja niitä ovat esim. TKI-toimintaan panostaminen ja sen rahoituksen turvaaminen, panostus digitalisaation vauhdittamiseen ja korkeakoulutuksen kehittäminen.

Suomi on innovaatioiden ja digitalisaation kärkimaita. Nyt pitää osata hyödyntää kaikki elementit, millä kilpailukykyä voidaan vahvistaa. Panostakaa teollisuuden yritykset TKI-toimintaan, keskittykää osaamisen kehittämiseen ja valitkaa tarkoituksenmukaiset kilpailukyvyn lähteet!

Jenni Toivanen

Tutkimuspäällikkö, TkT, Savonia

Jätä kommentti

*