DIGILOIKALLA TÖIHIN

Digioraakkelit ja -yhteisöt vannovat maailman mullistavaan ilmiöön kun taas kyynikkojen joukko on turhautunut ja ymmällään. Hyvää tarkoittavilla hankkeilla tuppaa olemaan huono maine. Ei vähiten sen vuoksi, että ne vievät aikaa tai käyttäjien eteen sysätään keskeneräisiä kehitysversioita.

Kriittisesti voi kysyä, kenen näkökulmasta ja määritteleminä digitaalisten ympäristöjen sisällöt syntyvät ja millaisilla mittareilla digihyötyjä ja –haittoja mitataan? Kokonaisvaikutuksia on vaikea hahmottaa.

Digitaaliset markkinat kehittyvät huimaa vauhtia. Suomalaisena korpesi kirjoitus, jossa EU:ta arvosteltiin digiajan nahjukseksi. EU yrittää kovasti luoda yhteisiä digitaalisia sisämarkkinoita, joiden odotetaan tuovan vuosittain 415 miljardin euron edut. Suuri visio on, että yritykset ja julkinen sektori tekevät hankinnat verkossa ja yhteisillä säännöillä.

Mutta ensin pitää purkaa kansalliset esteet, sillä jokainen EU -maa toimii omilla säännöillään digimarkkinoilla. Nähtäväksi jää, pääsemmekö esimerkiksi yhteisiin alv-käytänteisiin, postimaksuihin, tekijänoikeus- ja laskutuskäytänteisiin, kuluttajasuojaan ja tietoturvaan.

Digitalisaatiossa USA ja Kiina ovat monessa kohden jo porskuttaneet ohi. Kovin pitkää ei EU tässä voi vatuloida. Oppivat koneälyt kuten Google tai Facebook tuntevat meidät paremmin kuin paraskaan esimies. Jos käytän yhtä, olen jo osa oppivaa tietokantaa. Ja mitä enemmän käytän, sitä enemmän tietoa tarpeistani ja mieltymyksistäni kertyy.

Voisivatko työorganisaatioiden tietojärjestelmät toimia samalla periaatteella? Työn merkityksellisyys lisääntyy kun älykkyys valjastetaan tukemaan työprosesseja kuormittamisen sijaan. Sujuva digitaalisten työkalujen käyttö, työajan säästö, työn sisällön mielekkyyden kokemus suhteessa turhautumiseen laitteiden tai järjestelmien toimimattomuuden ääressä, on digikamppailua käyvän unelma.

Digitalisaatio mahdollistaa paljon ja elämme jo sen keskellä. Työn koneistumista pelätään.

Pohdin työn tekemisen visiota älykkäässä digiloikassa. Miten sen voi valjastaa aikaisempaa tarkoituksenmukaisempaan vuorovaikutukseen, tekemisen prosesseihin ja palvelemaan tarpeitani.

 

Raisa Leinonen

Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija

Savonia-amk, kulttuuriala

Jätä kommentti

*